SAK:n historiantutkija Tapio Bergholm: Myöhäinen nousu – menestyksen salaisuus?

SAK:n valtuusto 25.5.2002
Kiljavan Ammattiyhdistysopisto

Suomen ammattiyhdistysliikkeen järjestövoima ja elinvoimaisuus herättävät ulkomailla tänä päivänä ihmetystä ja ihailua. Pitkään tilanne oli toinen. 95-vuotta huhtikuussa 2002 täyttävän SAK:n taival oli pitkään vaikea mutta aina tähän päivään saakka värikäs. Työnantajien pitkään vastustamat työehtosopimukset vakiintuivat Suomen työmarkkinoilla toisen maailmansodan jälkeen. Kuitenkin SAK:n järjestöllinen läpimurto tapahtui varsinaisesti vasta 1960-luvun lopulla. Sisäiset ristiriidat sekä valtiovallan ja työnantajien painostus ovat koetelleet Suomen ammattiyhdistysliikettä.

Suomen työntekijäin ammattiyhdistysliikkeen historiassa on runsaasti surullisia vaiheita. Pitkää heikkouden kautta seurasivat 1940-luvulla sisäiset kiistat ja 1950-luvulla hajaannus. SAK kykeni ajoittain osallistumaan työ- ja sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon, mutta usein ammattiyhdistysliikkeen voimattomuus näkyi työpaikkojen arjessa ja koko yhteiskuntapolitiikassa.

Suomessa pääosa ammattiliitoista ei ole voimistunut vähitellen kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vaan kehitys on ollut hyvin vaihtelevaa. Ammattiyhdistysliikkeen nopeat nousut vuonna 1917, vuosina 1944-1947 ja vuonna 1969-1972 ovat poikenneet olennaisesti toisistaan. Ensimmäinen nousu jäi kansalaissodan jalkoihin. Toinen nousu loi puitteet valtakunnallisille työehtosopimuksille, joiden ansiosta vuonna 1948 alkanut järjestöllinen alamäki ei muodostunut kohtalokkaaksi.

SAK:n eheytyminen ja tulopolitiikka tekivät ammattiyhdistysjärjestäytymisestä luontevan osan työpaikkojen arkea. Kasvu oli vakaammalla pohjalla. SAK:n järjestövoima kasvoi koko 1970-luvun. Myös muut ammatilliset keskusjärjestöt voimistuivat. Suomen kolmikantaisen työmarkkinamallin peruspuitteet vakiintuivat 1970-luvulla.

SAK:n ja Suomen ammattiyhdistysliikkeen menestystekijä on ollut ammattiliittorakenteen joustavuus. Järjestörakenne eli pitkään ammattiliittojen menestyksen rytmissä. Jäsenmäärien kasvu loi uusia ammattiliittoja ja hajotti liittorakennetta mutta laskukausiin liittyi järjestöjen yhdistäminen. SAK:n eheytys mursi tämän tilanteen mukaisen vaihtelun.

Liittotason eheytyssopimus supisti liittojen lukumäärää ja keskitti yleensä kunkin työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät yhteen ammattiliittoon. Tämä vähensi ammattiyhdistysliikkeen sisäistä kilpailua ja paransi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman alan työehtoihin. Rohkea rakenneratkaisu toi tilaa järjestölliselle kasvulle ja yhteistyölle.

SAK:n johto on ajoittain harmitellut, että eheytyksen hintana oli ammattiliittojen itsenäisyyden kasvu työehtosopimuksia tehtäessä. Asian voi nähdä toisinkin. Ehkä juuri väljä liekanaru on tehnyt SAK:n yhteisvoimasta lujemman. SAK:n vähäinen muodollinen valta työehtosopimuksia tehtäessä on luonut tilaa syvemmälle yhteistyölle, jossa ammattiliitot ilman pakkoa oman etunsa puolustamiseksi ovat hakeutuneet yhteistyöhön sopimustoiminnassa. Tulopolitiikka ja keskitetyt ratkaisut ovatkin sen vuoksi vankemmalla pohjalla, koska jäsenammattiliitot ovat joutuneet omasta näkökulmastaan miettimään sekä oman jäsenkunnan että koko ammattiyhdistysliikkeen etua, ennen kuin ovat tulleet mukaan laajoihin tulosopimuksiin.

Paradoksaalisesti pitkä aikainen heikkous ja syvät riidat mahdollistivat muutokset SAK:n valtasuhteissa ja järjestörakenteessa 1960-luvulla. Ammattiyhdistysliikkeen eheytymisen ja tulopolitiikan luoma kasvukierre veti naiset ja palvelualojen työntekijät aivan uudella tavalla mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Näin työelämän rakennemuutos ei ole Suomessa aiheuttanut järjestäytymisasteen alamäkeä kuten Englannissa, Itävallassa tai Saksassa.

SAK:n järjestöllinen nousu kytkeytyi myönteisesti uuden palvelu-, tiedonvälitys- ja kulutusyhteiskunnan syntyyn. Ammattiyhdistysjäsenyys on meillä samalla tavalla osa uudenaikaista parempaa elämää kuin juokseva vesi, televisio ja yksityisauto. Ammattiyhdistysliike on ollut dynaaminen osa suomalaisen yhteiskunnan nopeaa muutosta. Ammattiliitot olivat ensimmäisinä hyödyntämässä matkapuhelimia ja internetyhteyksien kautta hoidetaan tiedostusta ja ammattiyhdistysrutiineja.

Ehkä juuri myöhäinen järjestövoiman kasvu on yksi SAK:n menestyksen salaisuus. Kenties suhteellisen tuoreet muistot heikkoudesta, hajaannuksesta ja voimattomuudesta estävät jäykistävän omahyväisyyden tunkeutumisen organisaatioon. Ylpeys omista saavutuksista kytkeytyy Suomessa kovan kokemuksen muokkaamaan nöyryyteen ja nopeaan reagointikykyyn.

Juhlaesitelmä kokonaisuudessaan

Osoitteesta
löytyvät SAK:n valtuuston esittely, kevätkokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet, referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista ja valtuuston jäsenten haastatteluja.