SAK:n hallitus: Valtion budjetin painopisteeksi työllisyyden parantaminen

SAK:n mielestä vuoden 2003 talousarvion painopisteenä on oltava työllisyyden parantaminen. Uutiset irtisanomisista osoittavat selkeästi, että nyt tarvitaan lisäpanostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja aikuisväestön ammatillisen osaamiseen. Erityinen huomio on kiinnitettävä pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen estämiseen sekä lapsiperheiden palveluihin, SAK toteaa budjettilinjauksissaan. SAK:n hallitus linjasi tavoitteensa valtion ensivuoden talousarvioon tämänpäiväisessä kokouksessaan.

Väestön korkea koulutustaso ja ammatillinen osaaminen on yksi tärkeimmistä suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalteista. Lähivuosina työelämästä poistuu lähes miljoona palkansaajaa. Samanaikaisesti Suomessa on lähes 400 000 30-54-vuotiasta vailla ammatillista tutkintoa. SAK esittää, että aikuisväestön osaamisen kohottamisohjelma käynnistetään parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Ohjelmalle on varattava riittävä määräraha valtion vuoden 2003 talousarvioon.

Osaamisen kohottamisohjelman tueksi tarvitaan toimenpiteitä oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat tulopoliittisessa sopimuksessa esittäneet, että vailla ammatillista perustutkintoa olevien oppisopimusopiskelijoiden ammattitutkintoon johtava koulutus vapautetaan oppisopimuskoulutuksen kiintiöistä. Näistä toimenpiteistä on päätettävä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat ovat Suomessa OECD-vertailun mukaan selvästi pienemmät kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Työttömien aktivointiaste on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Viime vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja on vähennetty, vaikka työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Siksi vaikeimmin työllistyviä, jotka tarvitsevat sekä koulutusta, työharjoittelua ja tukityötä, ei ole pystytty auttamaan takaisin työelämään.

Aktiivisissa toimenpiteissä on aina korostettava työnhakijan osaamisen kehittämistä. Siksi SAK pitää tärkeänä, että myös aktiivitoimenpiteiden määrärahoista yhä merkittävämpi osa suunnataan työttömien osaamisen kehittämiseen. Samalla on kuitenkin otettava huomioon työttömien koulutustaustasta, aiemmasta työurasta, iästä ja muista tekijöistä johtuvat yksilölliset erot aktiivitoimenpiteiden tarpeissa.

SAK:n budjettilinjauksen mukaan vuoden 2003 valtion talousarviossa työhallinnon koulutus- ja tukityöllistämisen määrärahoja on lisättävä 100 miljoonalla eurolla. Tällä määrärahan lisäyksellä aktiivitoimiin pääsisi ensi vuonna 10 000 työtöntä enemmän kuin tänä vuonna.

Talousarviotavoitteissaan SAK painotti myös vuorotteluvapaan merkitystä niin työntekijöiden jaksamisen kuin työllistymisenkin kannalta. Siksi vuorotteluvapaan jatko on turvattava tulevaisuudessakin.

SAK:n tavoitteena on pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventäminen siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Kehysriihessä esitetty 0,4 prosenttiyksikön korotus palkansaajien sairausvakuutusmaksuun on täysimääräisesti kompensoitava tai peruutettava.

Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat valtaosalle palkansaajista huomattava menoerä. Palkansaajien matkakuluvähennyksen 500 euron omavastuuosuus tulee poistaa asteittain vuodesta 2003 lähtien.

Työsuojelupiirien resurssit ovat heikentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana samalla kun niiden tehtävät ovat laajentuneet. Erityinen haaste työsuojelupiireille on ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonta. Viranomaisvalvontaa on tehostettava ja siihen tarvittavaan koulutukseen ja muuhun valmistautumiseen on turvattava riittävästi budjettivaroja.

Kaikki ennakoitavissa olevat valtion tulot ja menot on otettava kokonaisuudessaan valtion talousarvioon, mukaan lukien valtion henkilöstömenojen lisäyksestä aiheutuvat menot. Työnantajamaksujen alentamisessa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia on kohdeltava samalla tavalla.

Lentoemännät ja stuertit SAK:hon

SAK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n SAK:n jäseneksi. SLSY erosi Akavasta 31. toukokuuta. Noin 1800-jäsenisen liiton puheenjohtajana toimii Olli Nurminen.

SAK:hon on jo aiemmin liittynyt uusia liittoja kuljetusalalta: Rautatievirkamiesliitto siirtyi SAK:n jäseneksi vuonna 1999. Monet kysymykset kuljetusalalla edellyttävät nykypäivänä tiivistä edunvalvontayhteistyötä. Mm. SAK:n aktiivisesti esille nostama ulkomaisen työvoiman käyttö ja EU:n laajentuminen ovat keskeisiä edunvalvontakysymyksiä kuljetusaloilla.

SAK:n hallituksen seuraava kokous pidetään keskiviikkona 12.6. klo 11, jolloin asialistalla on mm. ansiokehitystarkastelu.

Liitteet

SAK:n keskeisimmät tavoitteet valtion vuoden 2003 talousarvioon

SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2003 ja vuosien 2003-2006 määrärahakehyksiin (pdf)