SAK:n hallitus torjuu työeläkkeiden ja työttömyysturvan leikkaukset
Kehysriihessä hallitus esitti vuoden 2015 työeläkkeisiin 0,4 prosentin tarkistusta, noin prosenttiyksikön normaalia indeksitarkistusta vähemmän. Leikkaus tarkoittaisi työeläkkeiden tason pysyvää alentamista, jos indeksikorotuksia ei tulevina vuosina tehtäisi suurempina.
– Työeläke on osa palkkaa ja työeläkevarat yksityistä omaisuutta. Leikkaus heikentäisi valtiontaloutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska myös eläkkeistä maksettavat verot jäävät ennakoitua pienemmäksi, arvioi SAK:n hallitus kannanotossaan.
Riihessä maan hallitus päätti säästää 50 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuudesta, vaikka omassa hallitusohjelmassaan se on sitoutunut sopimaan työttömyysturvasta työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK:n hallitus muistuttaa, että säästäminen työpaikkansa menettäneiltä ei ole oikeudenmukaista ja että kestävästi suomalaista yhteiskuntaa voidaan kehittää vain sopimalla.
Sopeuttaminen vie työt 15 000–30 000 ihmiseltä
Kehyspäätös sisältää mittavia leikkauksia ja veronkiristyksiä vuodelle 2015. Jo aiempien päätösten perusteella sopeutustoimia on tulossa voimaan 1,7 miljardia euroa. Riihi päätti vielä 1,6 miljardin lisäsopeutuksesta eli yhteensä 3,3 miljardista. SAK kannattaa julkisen talouden saattamista kestävälle pohjalle. Sopeutus tulisi kuitenkin hoitaa niin, että se haittaa mahdollisimman vähän kasvua ja työllisyyttä.
– Näin laaja sopeuttaminen ensi vuonna alentaa työllisyyttä karkeasti arvioiden 15 000–30 000 henkilöllä. Kehitys on juuri päinvastainen kuin mitä tavoiteltiin työllisyys- ja kasvusopimuksella, SAK:n hallitus huomauttaa.
Päätös jättää korottamatta arvonlisäverotusta on SAK:n mielestä pienipalkkaisille hyvä uutinen, kun työtulovähennyksen nostaminen parantaa myös heidän asemaansa. Harmaan talouden torjuntaan hallituksen olisi kuitenkin pitänyt tarttua kovemmilla toimenpiteillä.
SAK on tyytyväinen periaatepäätökseen toteuttaa Pisara-rata. Kiitosta saavat myös asuntopoliittiset ratkaisut, kuten 20-vuotinen korkotukimalli. Tuottavan omaisuuden myymisen muun muassa valtion eläkerahastosta matalankorkoisen velan lyhentämiseksi järjestö sen sijaan kyseenalaistaa. SAK:n mielestä kaikki myyntitulot tulisi käyttää investointien synnyttämiseen.
Väylien korjaamisesta säästäminen vaarantaa kilpailukyvyn
Perinteisemmän liikennepolitiikan kehysriihi uhkaa SAK:n mukaan jättää erittäin vaikeaan tilanteeseen. Liikenneväylien perusylläpidosta ei voida leikata 100 miljoonaa euroa vaarantamatta kilpailukykyä ja jopa liikenneturvallisuutta. Väylien korjausvelka jatkaa nopeaa kasvua. Liikkumista koskevat veronkorotukset varsinkin työmatkakuluvähennyksessä ja ajoneuvoverossa vaarantavat työllisyyden kehittymisen ja syövät ostovoimaa.
Kannanotossaan SAK:n hallitus korostaa myös, että toisen asteen koulutukseen kohdistuvat mittavat leikkaukset heikentävät nimenomaan aikuisten mahdollisuutta päivittää osaamistaan. Lisäksi ammatillisen koulutuksen laadun ylläpitäminen vaikeutuu.
