SAK:n hallitus: Onnistunut liittokierros on lääke työttömyyden hoitoon
SAK:n hallitus näkee tulevan työmarkkinoiden neuvottelukierroksen hyvin merkittävänä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta.
– Kun talousennusteet ovat muuttumassa epäselvemmiksi, työmarkkinaratkaisujen merkitys korostuu koko yhteiskunnan kannalta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa.
Neuvotteluissa on haettava ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Sopimusten päättymisajankohtia on pyrittävä myös tiivistämään lähemmäs toisiaan.
– Kilpailukykysopimus osoitti, että ylilyönnit työehtosopimusneuvotteluissa johtavat vaikeisiin ristiriitoihin. Tasoltaan oikeilla ja kestoltaan riittävän pitkillä sopimuksilla saavutetaan talouteen tasaisuutta ja työmarkkinoille ennustettavuutta.
SAK:n jäsenliitot tukevat kierroksen avaavan Teollisuusliiton tavoitteita saada aikaan sopimus, jossa palkattomat kiky-tunnit poistetaan. Sopimuksen palkkoja korottavan tason on puolestaan tuettava ostovoiman kehitystä ja työllisyyden vahvistumista.
– Kilpailukykysopimuksessa tehdyt maksunsiirrot työnantajilta työntekijöille ovat vahvistaneet pysyvästi yritysten palkanmaksu- ja investointikykyä. Näin ollen ei ole perusteltua vaatia lisäheikennyksiä työehtoihin tai sysätä ostovoimakehitys veroalennusten varaan.
SAK:laiset liitot neuvottelevat omien jäsentensä puolesta, mutta painottavat yleisesti tasapuolisia ratkaisuja työmarkkinoilla.
– On tärkeää, että kaikille työntekijöille saadaan varmistettua kierroksen edetessä tasoltaan vastaavat sopimukset. Mikäli näyttää siltä, että tämä tavoite vaarantuu, ovat liitot valmiita auttamaan toisiaan yhtäläisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
SAK:n hallitus korostaa palkkaratkaisujen oikeudenmukaisuutta.
– Matalapalkkaiset työt ovat useimmiten naisvaltaisia ja niitä löytyy kaikilta sektoreilta: teollisuudesta, kuljetuksesta, julkisista ja yksityisistä palveluista. Painottamalla näitä ryhmiä edistetään solidaarisuutta ja samapalkkatavoitetta SAK:n yhteisen palkkapolitiikan mukaisesti.
Puheenjohtaja Eloranta painottaa, että sopimusalakohtaisia ratkaisuja sopimuskausia pidemmistä palkkaohjelmista on käytettävä tarvittaessa varmistamaan ansiokehitys aloilla, joilla palkkojen jälkeenjääneisyys on suurta tai liukumat pienet.