SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Jaakko Lukumaa.
SAK:n hallitus: Kynnys vientimallineuvotteluihin noussut
SAK:n hallitus arvioi maanantain kokouksessaan ajankohtaista työmarkkinatilannetta. Se keskusteli erityisesti lakkojen rajoittamisesta ja työmarkkinamallista.
– SAK on jo aiemmin linjannut vientimallineuvotteluihin osallistumisen reunaehdot hallitukselle. Tähän mennessä ne eivät ole täyttyneet. Päinvastoin muutokset työrauhalainsäädäntöön vain nostivat kynnystä osallistua. Tämä tarkoittaa, että odotukset paikallisen sopimisen kokonaisuuteen ovat kasvaneet. Siellä pitää tosissaan huomioida työntekijöitä edustavien järjestöjen kannat. Muutoin vientimallineuvotteluihin ei taideta päästä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
SAK:n hallitus painottaa kolmea seikkaa paikallisen sopimisen kokonaisuudessa: valvonnan riittävyyttä, luottamusmiehen asemaa ja työehtojen minimitason turvaamista.
– Järjestäytymättömille työnantajille on tulossa helpommat ja keveämmät työpaikkatason sopimisen edellytykset. Se vähentää työnantajien kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Seurauksena murentuu työehtosopimusten yleissitovuus, jolla on pystytty turvaamaan kaikille työntekijöille työsuhteen ja työehtojen minimiturvaa riippumatta työnantajan järjestäytymisestä, Jarkko Eloranta huomauttaa.
Hallitus lyömässä sidottua
SAK:n hallitus on huolissaan Orpon-Purran tulevista päätöksistä. Eduskunnassa viime viikolla hyväksytyt lakko-oikeuksien rajoitukset heikentävät järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.
– Hallituksen suunnitelmissa on vielä monia työntekijöiden kannalta ikäviä asioita. Niihin vaikuttaminen on rajoitusten myötä vaikeampaa. Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin, Jarkko Eloranta sanoo.
SAK:n hallitus arvioi, että rajoitukset heikentävät merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan.
– Rajoitukset kohdistuvat kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska ne rajaavat oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Rajoitukset eivät myöskään huomioi täysimääräisesti Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, Jarkko Eloranta toteaa.