SAK:n hallitus kiirehtii sosiaalipakettia

SAK:n hallitus sai tiistaisessa kokouksessaan selvityksen ajankohtaisesta työttömyysturva- ja eläkevalmistelusta. Hallituksessa kiirehdittiin syksyn sosiaaliturvapakettia koskevan neuvottelutuloksen aikaansaamista ja edellytettiin, että kaikki osapuolet ovat valmiita asiallisiin neuvotteluihin ilman turhia viivytyksiä. SAK:n hallituksessa pidettiin tärkeänä, että myös julkinen työnantaja on valmis asiallisiin neuvotteluihin palkansaajapuolen kanssa julkisen sektorin eläkeratkaisuista.

Tulevien eläkkeiden ja sosiaaliturvan sekä julkisten palveluiden turvaamiseksi on tärkeätä, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä voi nousta kahdella-kolmella vuodella nykyisestä noin 59 vuodesta. Työantajan toiminta on tässä avainasemassa. SAK edellyttääkin työnantajilta todellista asennemuutosta ja käytännön positiivisia toimia suhtautumisessa ikääntyviin työntekijöihin. Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen edellyttää satsausta työelämän kehittämiseen ja työssä jaksamiseen sekä työnantajan irtisanomisvastuiden lisäämistä. Hallituksessa katsottiin, että tähänastinen valmistelu on liiaksi painottunut vain lainsäädännössä tehtäviin muutoksiin: nyt on saatava liikkeelle todelliset valmistelut myös työssä jaksamista ja työllisyyttä tukevista sekä työnantajan vastuuta lisäävistä voimista.

Mihinkään uusiin sosiaaliturvan leikkauksiin SAK ei näe tarvetta

Työpaikan vaihtajia, nuoria ja pätkäyyöntekijöitä on eläkeuudistuksessa kohdeltava oikeudenmukaisesti. Siksi on välttämätöntä, että siirrytään koko työhistoriaan perustuvaan eläkelaskentaan ja eläke karttuu jatkossa jo nuorena, alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Hallituksessa arvioitiin, että yksi tärkeä tekijä suunnitteilla olevassa sosiaalipaketissa on pyrkimys joustavaan eläkeikään yhden kaavamaisen, kaikille saman eläkeiän sijasta. Hallituksessa arvioitiin, että jatkossa eläkkeelle voisi jäädä jo esim. 62-vuotiaana ja vastaavasti halutessaan voisi työtä jatkaa nykyistä pidempään. Näin työntekijä voisi saada lisävuosista nykyistä paremman eläkkeen.

Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän noustessa on entistä tärkeämpää, että käytössä on myös joustavia varhaiseläkejärjestelyjä. Hallituksessa arvioitiin, että esim. osa-aikaeläke on toimiva ja työelämän kehitykseen hyvin tarpeellinen eläkevaihto myös jatkossa.

Keskustelussa pidettiin järjettömänä, että samaan aikaan kun eläkkeelle siirtymisikää halutaan nostaa, ostoeläkkeiden edullisella verokohtelulla suoraan tuetaan terveiden ihmisten varhaista eläkkeellelähtöä. Kokouksessa todettiin lisäksi, että eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun lähivuosikymmeninä tulee varautua jo nyt myös eläkerahastointia kasvattamalla.

SAK:n hallitus korosti, että Suomen köyhyysongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä, että työttömyysturvan työssäoloehto palautetaan entiseen kuuteen kuukauteen nykyisestä 10 kuukaudesta. Vaikka 80 prosenttia palkansaajista kuuluu työttömyyskassaan, enää vain 40 prosenttia työttömistä on ansioturvan piirissä. Nykyinen 10 kuukauden työssäoloehto on monelle pätkätyöntekijälle osoittautunut saavuttamattomaksi. Myös soviteltua päivärahaa on kehitettävä siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin lyhytaikaisen työn vastaanottamisen.

SAK:n hallitus sai myös selvityksen kansainvälisen talouskehityksen muutoksista, Suomen talouden näköaloista ja ajankohtaisesta kansainvälisestä kehityksestä. Hallituksessa vierailivat mm. valtiosihteeri Raimo Sailas ja ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta.