SAK:n hallitus: Budjettiesityksellä luotava edellytyksiä työllisyydelle ja tuloratkaisulle

SAK pitää tärkeänä, että hallituksen budjettiesityksellä luodaan osaltaan edellytyksiä työllisyyden kohentamiselle ja tulopoliittiselle ratkaisulle. Verolinjauksia on järkevää tarkastella syksyllä, kun talouden näkymät ja tulopoliittisen ratkaisun edellytykset ovat paremmin tiedossa, toteaa SAK:n hallitus maanantaisessa kannanotossaan. Myös tulevilla veropäätöksillä tulee ensisijaisesti tukea työllisyyttä. Matkakuluvähennyksen laajentaminen SAK:n esittämällä tavalla tukisi palkansaajien työssäkäyntiä. Työllisyyttä on parannettava mm. huolehtimalla kasvuyritysten toimintamahdollisuuksista sekä aikaistamalla liikenne- ja muita investointeja.

SAK ei ole tyytyväinen esitykseen työvoimapolitiikan määrärahojen pienentämisestä. Työttömien aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen vaikeutuu entisestään. SAK vaatii, että hallituksen tavoite työttömien aktivointiasteen nostamiseksi 30 prosenttiin on toteutettava jo vuoden 2005 aikana. Tukityön määrää yksityisellä sektorilla on lisättävä. Työllistämistukien uudistus on toteutettava pikaisesti joustavoittamalla tukien kesto vastaamaan työttömän tosiasiallista työkyvyn alenemaa. SAK tukee työmarkkinatuen muuttamista nykyistä aktiivisemmaksi tukimuodoksi.

Koulutuksen voimavaroja on kohdennettava niin, että Suomen menestys kiristyvässä maailmantalouden kilpailussa voidaan turvata. Erityisesti aikuiskoulutukseen tarvitaan lähivuosina lisäpanostuksia. Ikärakenteen muutoksesta johtuen yhä useampi työorganisaatio joutuu rakentamaan osaamisensa jo työmarkkinoilla olevan työvoiman varaan. SAK on tyytyväinen Noste-ohjelman lisärahoitukseen, mutta tälläkään määrärahalla 10 000 opiskelijan vuositavoite ei vielä täyty.

Erilaiset mahdollisuudet parantaa työllisyyttä on selvitettävä. Mikäli hallitus päättää toteuttaa budjettiriihessä matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamisen, sen tulee täyttää tietyt edellytykset. SAK toteaa, että työnantajamaksujen rakenteellinen uudistus tarkoittaa kelamaksun porrastamisen uudistamista. Samalla on huolehdittava, ettei uudistus lisää osa-aikatyötä eikä johda keinotekoisiin palkkakuoppiin ja esteisiin ansiotason kehittymiselle pienemmissä tuloluokissa. Sen vuoksi tuen saanti on sidottava kokoaikatyöhön.

Kotitalousvähennys on helpottanut mm. lapsiperheiden arkea, parantanut työllisyyttä ja torjunut harmaata taloutta. Kotitalousvähennystä voidaan laajentaa, kunhan samalla huolehditaan mm. julkisista kotipalveluista ja vähennyksen hyöty pysyy kohtuullisen tasa-arvoisena.

Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus on tarpeellinen ja välttämätön. Pitkään jatkuneessa kolmikantaisessa valmistelussa asiassa edettiin, mutta lopullista yksimielisyyttä ei syntynyt. On valitettavaa, että hallitus aikoo yksipuolisesti työnantajien näkemystä myötäillen ratkaista neuvotteluissa auki jääneet kysymykset. Vielä erimielisyyden kohteena olevista rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä on löydettävä palkansaajia tyydyttävä ratkaisu. SAK edellyttää myös, että palkansaajien sairausvakuutusmaksujen nostaminen kompensoidaan pysyvällä tavalla niin, ettei palkansaajien maksurasitus nouse eikä tulonjako vääristy pienituloisten vahingoksi.

Tupoedellytykset syytä selvittää

SAK:n hallituksen kokouksessa keskusteltiin myös syksyn tulokierrosasetelmista. Keskustelussa kummasteltiin työnantajien kesäpuheita työaikojen pidentämisestä, sunnuntaikorvauksista ja matalapalkka-alojen palkanalennustarpeista, ja pidettiin tärkeänä, että edellytykset tuloneuvottelujen aloittamiseen selvitetään huolella ennen neuvotteluihin ryhtymistä. Johtopäätökset on järkevää tehdä vasta tämän selvitystyön jälkeen. Keskustelussa painotettiin mm. muutosturvallisuuden parantamisen merkitystä, sekä korostettiin, ettei sellaiseen ostovoimaratkaisuun ole edellytyksiä, jossa palkansaajien ostovoiman kasvu perustuu ensisijassa verokevennyksiin. SAK:n hallitus on varautunut tarkastelemaan neuvotteluedellytyksiä ja mahdolliselle tulokierrokselle asetettavia laatutavoitteita 4. lokakuuta kokouksessaan.

Outi Rannikko SAK:n Varsinais-Suomen aluejohtajaksi

SAK:n hallituksen kokouksessa nimitettiin SAK:n Varsinais-Suomen aluejohtajaksi tradenomi Outi Rannikko, 44. Rannikko siirtyy SAK:n palvelukseen 1.10.2004 ja ottaa aluejohtajan tehtävän vastaan 1.1.2005, kun tehtävää vuodesta 1983 hoitanut Seppo Ansamaa jää eläkkeelle.

Outi Rannikko työskentelee aluetoimitsijana ja kouluttajana SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton Turun toimistossa. Hänellä on yhteensä 20 vuoden työkokemus Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan ja sittemmin Palvelualojen ammattiliiton eri tehtävistä.

SAK:lla on 14 aluepalvelukeskusta, joista Turussa sijaitseva Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus on liittojen yhteenlasketulla jäsenmäärällä mitattuna kolmanneksi suurin Uudenmaan ja Pirkanmaan aluepalvelukeskusten jälkeen. SAK:laisilla ammattiliitoilla on Varsinais-Suomen aluepalvelukeskuksen alueella lähes 100 000 jäsentä.

Lisätietoja:

Budjetti:
– Ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari, puh. 040 731 2384

Aluejohtajanimitys:
– Järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen, puh. 0400 813 392
– Aluejohtaja (1.1.2005 alkaen) Outi Rannikko, puh. 040 528 8375