Tutkimuksessa tuli esiin työttömyysstressi, jota aiheuttaa muun muassa taloudellinen ahdinko, korkea motivaatio työllistyä tai työttömyyden aiheuttamasta häpeä. Kuva Patrik Lindström.
SAK:n haastattelututkimus: Häpeä, mureneva itsetunto ja taloudellinen ahdinko kuormittavat työttömiä
SAK:n tuoreen haastattelututkimuksen mukaan erityisesti alle 40-vuotiaat työttömät työnhakijat kärsivät häpeän ja taloudellisen ahdingon aiheuttamasta työttömyysstressistä. Stressi altistaa heidät itsetunnon laskulle ja turhautumiselle. Itsetunnon lasku ja turhautuminen voivat johtaa työpaikkojen hakematta jättämiseen tai jopa työnhaun lopettamiseen.
Työnhakijat kokevat asemansa työmarkkinoilla huonoksi yleisimmin ikäsyrjinnän, työttömyydestä aiheutuvan stressin, taloudellisen ahdingon sekä terveyteen ja jaksamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Ikäsyrjintä koskettaa erityisesti yli 50-vuotiaita työnhakijoita, kun taas häpeä ja taloudellinen ahdinko sekä niistä johtuva työttömyysstressi koskettavat erityisesti alle 40-vuotiaita työnhakijoita.
Tiedot käyvät ilmi korkeakouluharjoittelija Minttu Hyötysen SAK:lle tekemästä haastattelututkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 12 työtöntä työnhakijaa SAK:laisilta aloilta syksyn 2024 aikana.
Hyötysen mukaan työttömyysstressi voi johtua taloudellisesta ahdingosta, korkeasta motivaatiosta työllistyä tai työttömyyden aiheuttamasta häpeästä. Stressi altisti työnhakijat työnhausta aiheutuneelle itsetunnon laskulle ja turhautumiselle. He myös kokivat terveydentilansa ja jaksamisensa huonontuneen työttömyysaikana.
– Siinä missä pidemmän työuran tehneet työnhakijat pystyivät tukeutumaan ammattiylpeyteen ja aikaisempiin hyviin työelämäkokemuksiin, nuoremmat työnhakijat eivät kuvailleet yhtä paljon tällaisia suojautumiskeinoja. Nuoremmilla työnhakijoilla ei myöskään ollut yhtä usein säästöjä tai omaisuutta, joiden avulla he olisivat selvinneet taloudellisesti.
Työnantajat näyttäytyvät työnhakijoille kasvottomina ja kylmäkiskoisina
Miltei jokainen haastateltava kertoi työnhaussa koetuista toistuvista pettymyksistä, epävarmuudesta sekä siitä, että työnantajat eivät vastaa työhakemuksiin. Tämänkaltaiset kokemukset syvensivät työnhakijoiden kokemaa työttömyysstressiä. Työnhakijat kertoivat myös, etteivät työpaikkailmoitukset välttämättä sisällä edes perustietoja työtehtävistä ja lisätietojen selvittäminen saattaa olla hankalaa.
– Työnhakija on kohdannut jo monta pettymystä, jos hän on hakenut neljää työpaikkaa kuukaudessa ja ollut vuoden työttömänä. Etenkin nuorempien työnhakijoiden kohdalla usko työllistymiseen saattoi heikentyä, Minttu Hyötynen sanoo.
Tutkimuksessa selvisi myös, että työhaastatteluihin pääseminen oli tärkeää, sillä se ylläpiti työnhakijoiden toiveikkuutta ja uskoa työllistymiseen. Saadut vastaukset haetuista työpaikoista koettiin myös myönteisenä asiana. Kohdatuksi tuleminen työnhakijana ja aiemmin työelämässä motivoivat työn hakemista.
– Moni haastatelluista työnhakijoista koki, että heidän työllistymismahdollisuutensa olisivat paremmat, mikäli he pääsisivät suoraan vuorovaikutukseen työnantajien kanssa. Sen vuoksi osa työnhakijoista pyrki ottamaan yhteyttä suoraan potentiaalisiin työnantajiin.
Tutustu SAK:n korkeakouluharjoittelija Minttu Hyötysen toteuttamaan Työnhaun tilkityt tiet -tutkimukseen.