SAK:n hallitus koolla (lokakuu 2018). Kuva: Patrik Lindström / SAK
SAK:n Eloranta: ”Suomen kasvu ei voi olla ilmaisen työn varassa”
Työmarkkinoilla on viime vuosina tehty ratkaisuja, joissa työtekijäosapuoli on kantanut vastuuta Suomen talouden tilanteen parantamiseksi.
– Taloustilanne on parantunut, eikä Suomen kasvu voi olla pidemmän päälle ilmaisen työn varassa. SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
Liittokierros on alkamassa lähiviikkoina. Eloranta toivoo, että tuloksena on tasapainoisia sopimuksia, jotka turvaavat palkansaajan ostovoiman kasvun ja työelämän laadun parantumisen.
– Ilman palkankorotuksia ostovoima heikkenee hintojen nousun ja kiky-sopimuksessa sovittujen työntekijämaksujen korotusten vuoksi.
Leikkausten sijaan investointeja
SAK haluaa kunnianhimoista työllisyyspolitiikkaa ja on sitoutunut syksyllä alkaviin työllisyystyöryhmien työhön, mutta tulosta ei tehdä hinnalla millä hyvänsä.
– Työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä. Työllä on tultava toimeen ja sosiaaliturvan oltava kohtuullinen, Eloranta muistuttaa.
Eloranta ihmettelee elinkeinoelämän leikkausintoa, joka tuntuu koskevan erityisesti tarpeellista sosiaaliturvajärjestelmää.
– Ratkaisu ei ole, että ne, joilla on vähiten, luovuttavat vielä lisää omistaan.
SAK toivookin, että Suomessa puhuttaisiin leikkaamisen sijasta kasvun lähteistä ja investoinneista.
– Kasvua syntyy vain investoimalla teknologiaan ja ihmisiin, ei jatkuvalla säästämisellä ja leikkaamisella.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että investoinnit ovat olleet pitkään vähäisiä, vaikka suhdanteet olisivat tarjonneet niihin mahdollisuuksia. Myös yhteisöverotus on laskettu verrokkimaihin nähden kilpailukykyiselle tasolle ja matalat korot laskevat rahoituskustannuksia. Lisäksi työntekijät ovat olleet tekemässä kasvua ja työllisyyttä tukevia sopimuksia elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Valtiovalta ja työntekijät ovat kaikki osallistuneet maan kilpailukyvyn parantamiseen ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on pitänyt korot poikkeuksellisen matalina.
– Pääministeri Antti Rinteen hallitus on investoimassa koulutukseen ja infraan. Tämä entisestään parantaa edellytyksiä yritysten investoinneille.