SAK:n Eero Heinäluoma: Oikeudenmukaisuutta eläkkeisiin
– Eläkeuudistuksen isoin asia on oikeudenmukaisuuden lisääminen. Eläke ei saa olla riippuvainen siitä, onko henkilö koko työuransa yhden työnantajan palveluksessa vai onko hänellä ollut useampia työnantajia, sanoi SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Eero Heinäluoma tänään Tampereella.
Heinäluoman mukaan nykyinen eläkelaskenta tuottaa oikeudenmukaisuuden kannalta kummallisia tuloksia. Keskituloinen palkansaaja, jolla on nouseva palkkakehitys, menettää helposti tuhannen markkaa kuukaudessa eläkkeessään, jos hän on työssäoloaikana vaihtanut työpaikkaa. Epäoikeudenmukaista on sekin, että nuoret alle 23-vuotiaat saavat kyllä maksaa eläkemaksuja, mutta heille ei eläkettä kerry. SAK:n kynnyskysymyksiin kuuluukin, että eläkkeiden ja maksujen välistä yhteyttä vahvistetaan ja jokainen maksuihin laitettu markka kartuttaa jatkossa samalla tavalla eläketurvaa.
– Eläkepalkan laskennasta on tullut neuvottelujen kuumin kiistakysymys. On huomattava, että koko työhistorian mukaisen mallin ovat valmistelleet eläkeasiantuntijat ja mallin taakse on asettunut neuvotteluosapuolten selvä enemmistö. SAK:n ohella hallitus, työeläkeasiantuntijat ja myös työnantajien enemmistö pitää tätä parhaana mallina. Ruotsissa koko työhistoriamalliin siirryttiin muutama vuosi sitten, eikä siellä kukaan asian johdosta repinyt pelihousujaan, Heinäluoma korosti.
– Jonkun täytyy eläkeratkaisuissa puolustaa myös palkansaajakunnan suurta enemmistöä. Se näyttää jäävän SAK:n tehtäväksi. Tähän enemmistöön kuuluvat niin työpaikkaansa vaihtamaan joutuvat, pätkätyötä tekevät nuoret kuin vaihtelevia palkkatuloja saavat.
Nyt työn alla oleva eläkeuudistus merkitsee Heinäluoman mielestä palkansaajakunnan suuren enemmistön kannalta parannusta. Siirtymäaikojen avulla voidaan varmistaa, ettei kukaan lähivuosina eläkkeelle jäävä myöskään häviä uudistuksessa. Siksi neuvotteluja ei pitäisikään enää tarpeettomasti viivyttää.
– SAK kannattaa siirtymistä joustavaan eläkeikään, mikä onkin merkitykseltään ja vaikutukseltaan eläkeuudistuksen suurin asia. Jatkossa suomalaiset voisivat tehdä 62 vuoden jälkeen itse ratkaisun, missä iässä jäävät eläkkeelle, jos terveyden puolesta on mahdollisuuksia jatkamiseen. Työnantajat ovat avainasemassa siinä, että ikääntyvien osaamista käytetään nykyistä paremmin hyväksi. Työtehtäviä on kehitettävä ja asenteen ikääntyviin muututtava, jotta keskimääräinen 59-vuoden eläköitymisikä voisi nousta tavoitteena olevaan 62 vuoteen, Heinäluoma sanoi.
– Työttömyysturvaratkaisussa SAK tavoittelee selviä parannuksia työttömien asemaan. Keskeisintä on helpottaa pääsyä ansioturvalle. Köyhyyden ja pienituloisuuden lisääntymisen suurin syy on ihmisten tippuminen työmarkkinatuelle ja tähän täytyy nyt saada parannus. Ansioturvan saannin ehtona oleva työssäoloehto tulee palauttaa takaisin kuuteen kuukauteen ja yhdistelmätuen tulee kokonaisuudessaan kartuttaa työssäoloehtoa. Pätkätyönkin mahdollistamiseksi on myös uudistettava soviteltua päivärahaa, Heinäluoma painotti.