Edustajisto pidettiin etäkokouksena. SAK:n toimistolla olivat paikalla edustajiston puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja varapuheenjohtajat Jarmo Markkanen ja Mika Byman.
SAK:n edustajisto: Jyrkkä ei työehtojen heikentämiselle
SAK:n edustajiston kokouksessa puhutti työnantajissa herännyt halu irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Koronapandemian palvelu-, matkailu- ja kulttuurialoille aiheuttamat vauriot huolestuttivat myös monia edustajia.
– Hahmottavatko työntekijät, miten suuresta muutoksesta on kyse, jos työehtosopimusten yleissitovuutta aletaan purkaa? Jos näin käy, se koskettaa hyvin laajasti työntekijöitä, sanoi Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Helena Nieminen puheenvuorossaan.
Rakennusliiton Jari Jääskeläinen arvioi, että Pandoran lipas aukesi Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ilmoitusten myötä.
– Ei tämä tähän jää, vaan jatkoa seuraa.
Teollisuusliiton Rami Häkkilää harmitti se, että työmarkkinoilla aloite on lipsahtanut liikaa työnantajia edustaville liitoille ja Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle. Häkkilän mukaan työnantajat ajavat nyt voimalla alas työmarkkinamallia, joka on taannut työntekijöille kohtuulliset työehdot ja säällisen toimeentulon.
– SAK:n ja ammattiliittojen on nyt herättävä ja puolustettava valtakunnallisia työehtosopimuksia ja yleissitovuutta kaikin voimin, puheiden lisäksi myös konkreettisilla teoilla.
Jyrki Levonen (Teollisuusliitto) peräänkuulutti puheenvuorossaan SAK:lta ja sen jäsenliitoilta yhteisiä askelmerkkejä syksyn neuvottelukierrokselle. Hän painotti, että ilman työntekijöiden laajaa tukea yleissitovuutta ei saada säilytettyä.
– Työehtosopimusten merkitystä pitää avata työntekijöille. Työpaikoilla pitää ymmärtää, mikä kaikki muuttuu, jos valtakunnallisista työehtosopimuksista luovutaan.
Paikallisesta sopimisesta hyviä ja huonoja kokemuksia
Paikallinen sopiminen sujuu monilla työpaikoilla hyvin, vaikka osa edustajista kertoi sopimisen vaikeutuneen viime vuosina.
AKT:n Vesa Pohjola painotti, että paikallinen sopiminen tarvitsee taustalle työehtosopimukset, jotka turvaavat minimityöehdot, joita ei voi paikallisesti sopimalla alittaa.
Markus Lepinoja (JHL) on kokenut paikallisen sopimisen vaikeutuneen ja neuvottelukulttuurin koventuneen viime vuosina.
– Meillä paikalliset neuvottelut päättyvät lähes säännönmukaisesti nykyään erimielisyyteen, kun työnantaja ehdottaa työehtosopimusten määräysten heikentämistä ja käyttää tässä yhteydessä todella kovaa retoriikkaa.
Palvelualoilla mitta on täysi
Palvelualojen työntekijät nostivat kokouksessa esiin koronapandemian aiheuttamat vauriot alalle ja alan työntekijöille. Edelleen monet ovat lomautettuina ja osa on menettänyt työnsä.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin Tuuli Laine on Marimekon valtakunnallinen pääluottamusmies. Hän huomautti, että palvelualojen sisällä eri toimialojen tilanne vaihtelee.
– Edustan muotikauppaa ja se on kärsinyt valtavasti koronapandemiasta. Itse olen joutunut käymään viidet yt-neuvottelut koronakriisin aikana eikä tilanne ole vieläkään helpottunut.
Myös esimerkiksi matkailualan työntekijät ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, kun koronapandemia on leikannut rajusti matkustamista. AKT:n Jape Loven kertoi, että työnantajat käyttävät vaikeaa tilannetta keppihevosena heikentää työehtoja. Matkailualan työntekijöille on esitetty reippaita työehtojen heikennyksiä.
– Sopimusyhteiskuntaa nakerretaan nyt monesta kulmasta!
Edustajat kiinnittivät huomiota myös yrityksille annettuihin koronatukiin. Niiden koettiin jakautuneen toimialojen kesken epäoikeudenmukaisesti.
– PAM on ehdottanut, että palvelualojen työntekijöille pitäisi maksaa suoraa tukea, mutta tätä ei ole noteerattu, kertoi Seija Jaatinen.
Hänen ja monen muun palvelualan edustajan mukaan koronapandemian vuoksi asetettuja rajoituksia pitäisi nyt alkaa purkaa rivakasti.