SAK:n asiantuntijalääkäri kertoo, mistä laadukas työterveyshuolto koostuu

Sote-uudistuksen yhteydessä on pohdittu, onko myös sairaanhoitoa tarjoava työterveyshuolto karannut liian kauas alkuperäisestä tehtävästään eli työkyvyn tukemisesta ja työolojen parantamisesta.

SAK:n asiantuntijalääkärin Riitta Työläjärven mielestä kattavalla työterveyshuollolla on paikkansa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Hän huomauttaa, että raja sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevien ja työkykyä ylläpitävien palvelujen välillä on usein häilyvä.

– Ennaltaehkäisyä ja työkyvyn tukea tehdään myös osana sairaanhoitoa.

Hänen kokemuksensa mukaan tällainen työkyvyn tukeminen voi olla jopa vaikuttavampaa kuin pelkkä ennalta ehkäisevä työ.

– Työfysioterapeutin neuvonta työasennosta ja taukoliikunnasta muuttuu huomattavasti todennäköisemmin arjen toiminnaksi, kun neuvontaa saa silloin, kun selkä on kipeä. 

SAK julkaisi hiljattain luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnatun oppaan, joka käsittelee työterveyshuollon järjestämistä. Nyt Työläjärvi kertoo, millaisista aineksista laadukas työterveyshuolto koostuu.

Työpsykologia tarvitaan

Laki määrää, että työnantajan tulee tarjota kaikille palkkaamilleen työntekijöille ennaltaehkäiseviä ja työkykyä ylläpitäviä työterveyshuollon palveluja. Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on vapaaehtoista, mutta näin kuitenkin tekee Riitta Työläjärven mukaan 80–90 prosenttia työnantajista.

Jotta henkilöstö saisi tarpeidensa mukaisia työterveyshuollon palveluja, työpaikalla on laadittava työpaikkaselvitys. Käytännössä kyse on työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnista.

Moniammatillisen työterveyshuollon puolesta liputtava Työläjärvi suosittelee, että selvityksen tekemiseen osallistuisi työpsykologi.

– Hän voi auttaa työyhteisön toimivuuden arvioinnissa.

Toinen laadukkaan työterveyshuollon tunnusmerkki ovat Työläjärven mukaan kattavat terveystarkastukset. Lakisääteisten terveystarkastusten lisäksi työnantaja voi järjestää vapaaehtoisia, esimerkiksi ikään perustuvia tarkastuksia.

Työläjärvi toivoo, että myös näissä terveystarkastuksissa painopiste olisi sen varmistamisessa, ettei työstä koidu terveydelle mitään haittaa.

– Kun työ on tekijälleen sopiva eikä sitä ole liikaa, sehän edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Varhainen tuki maksaa itsensä takaisin

Kolmanneksi hyvän työterveyshuollon rakennuspalikaksi Työläjärvi nimeää vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut.

Asiantuntijalääkärin mukaan on iso ongelma, että jonot julkiseen terveydenhoitoon ovat niin pitkät. Kun hoitoon ei pääse nopeasti, työntekijän vaiva voi pahentua ja sairauspoissaolo venähtää.

On laskettu, että yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 370 euroa. Viikon poissaolon hintalappu on siis melkein 2000 euroa.

Nykyään työkyvyttömyyden taustalla on entistä useammin psykososiaalinen kuormitus tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia. SAK:n kanta on, että henkilöstön saatavilla pitäisi olla myös varhaisen tuen palveluja, kuten chat-mahdollisuus psykologin kanssa.

Tällä hetkellä työnantaja ei saa chat-palveluista Kela-korvausta. Silti muutamat yritykset ovat tarjonneet palvelua, ja järjestelystä on Työläjärven mukaan saatu hyviä kokemuksia.

Työläjärvi pohtii, että jos Kela-korvauksettomien palvelujen avulla saadaan lyhennettyä sairauspoissaoloja edes muutamalla päivällä, palvelun tarjoaminen tulee työnantajalle kannattavaksi.

Osa-aikaisille ja määräaikaisille samat palvelut

Neljäntenä asiantuntijalääkäri kiinnittäisi erityistä huomiota työkyvyn ja työhönpaluun tukemiseen.

Jos poissaolo uhkaa pitkittyä, työkyky- eli työterveysneuvottelu kannattaa järjestää varhaisessa vaiheessa. Näin työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto voivat yhdessä pohtia, onko työhön paluuta mahdollista nopeuttaa hoitoa tehostamalla, työtä keventämällä tai työaikaa lyhentämällä.

Viides laadukkaan työterveyshuollon mittari on Työläjärven mielestä työntekijöiden yhdenvertaisuus.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville pitää lain mukaan tarjota samat palvelut kuin vakihenkilöstölle. Työläjärvi tietää, että näin ei aina tapahdu. Joskus kyse voi olla silkasta tietämättömyydestä.

– Vastuu on totta kai aina työnantajalla, mutta osaava työsuojeluvaltuutettu voi olla iso apu, kun hän voi muistutella työnantajaa asiasta.

Työsuojeluvaltuutettu toimii viestinviejänä

Työsuojeluvaltuutetulla on Riitta Työläjärven mukaan tärkeä rooli työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa, sillä lain mukaan työnantajan täytyy järjestää työterveyshuolto yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Minimivaatimuksena voi pitää, että työsuojeluvaltuutettu on mukana työpaikkaselvityksen tekemisessä ja muilla työterveyshuollon työpaikkakäynneillä. Lisäksi hän osallistuu työterveyshuoltosopimuksen tarkistamiseen ja toimintasuunnitelman laatimiseen sekä palvelujen käytön seurantatilastojen perkaamiseen.

– Parhaimmillaan työsuojeluvaltuutettu toimii välittäjänä henkilöstön ja työterveyshuollon välillä, Työläjärvi kiteyttää.

Jotta tämä onnistuisi, työsuojeluvaltuutetun tulee päästä säännöllisesti koulutuksiin.

– Jos ei ole tietoa, ei osaa vaatia, asiantuntijalääkäri toteaa. 
 
Minna Hotokka