SAK:n Anu-Tuija Lehto: Ammattiliitot auttavat syrjinnän estämisessä
SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan uuden yhdenvertaisuuslain voimaantulo on parantanut tilannetta. Syrjiminen on yksiselitteisesti rikos. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut edistystä, mutta syrjivää asennetta ja piilosyrjintää on vielä.
– Ammattiliittoon liittymisestä saa etua tässäkin asiassa: ammattiliitot auttavat ja luottamusmiehet ovat apuna syrjinnän estämisessä, Lehto muistuttaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kehottaa keskustelemaan työnantajan edustajan kanssa, ottamaan yhteyttä liittoon tai yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jotta työpakalla havaittua syrjintää voidaan estää.
Avointa ja piilosyrjintää
Seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi eräästä aiemmasta työpaikasta irtisanottu Triin Rikkola kertoo työpaikan asenteiden muuttuneen, kun hänet valittiin ensin nuorisovastaavaksi ja sen jälkeen luottamustehtävään.
– Opiskelen nykyään nuorisoalaa eikä siellä suvaita minkäänlaista syrjintää, Rikkola toteaa.
Stuertti Elmeri Lohenoja muistuttaa, että myös kiusaaminen on syrjintää. Sitä ei uskalleta tuoda ilmi, varsinkaan jos kiusaaja on esimies.
Eri kulttuureissa eri normit
Työnantajien on tehtävä henkilöstön tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan jo suunnitelmien laatimiseen liittyvä prosessi on tärkeä, sillä työpaikalla vallitsevat asenteet ja rakenteet on hyvä havaita ja käydä läpi.
– Työnantajalla on yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite, Pimiä muistuttaa.
Yleisön joukosta nousi esiin kysymys monikansallisista työpaikoista. Esimerkiksi suomalaisen työnantajan palveluksessa voi olla työtovereita Intiasta, jossa homoseksuaalisuus on rikos. Kirsi Pimiä ja Anu-Tuija Lehto pohtivat asiaa todeten, että tuollaisiin tilanteisiin pitäisi varautua keskustelemalla ensin ammattiliittojen ja työnantajien kanssa.
