SAK valtion määrärahakehyksistä: Liikennepolitiikan suuntaa muutettava ilmastohaasteen johdosta
SAK vaatii ilmastonmuutoksen huomioimista Suomen liikennepolitiikassa nykyistä paremmin. Suomen velvoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tarkoittavat, että joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen osuutta liikenteestä tulee kasvattaa. SAK:n mielestä hallituksen tulee ensi viikon kehysriihessä aikaistaa keskeisiä raidehankkeita ja turvata perusväylänpidon rahoitus.
”Nykyisillä vero- ja liikennepolitiikan linjauksilla yksityisautoilu jatkaa kasvuaan. Nyt tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi ja raideliikenteen lisäämiseksi.
Suomen kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden länsimetron ja kehäradan rahoitus on turvattava kehyksissä. Nämä raideliikennehankkeet on perusteltua toteuttaa mahdollisimman nopeasti niin ilmastopolitiikan kuin asuntopolitiikan näkökulmasta samalla kun ne myös lisäävät talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä. Joukkoliikenteen tukea on nostettava koko maassa joukkoliikenteen oston määrärahoja lisäämällä noin 35 miljoonalla.
Junaliikenteen lisääminen nousee väistämättä esiin kun etsitään keinoja vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisesti perusradanpidon määrärahojen selvää lisäämistä, jotta rataverkon kuntoa voidaan ylläpitää ja turvallisuutta lisätä. Myös uusiin ratainvestointeihin tulee varautua. Sekä tien- että radanpitoon tarvitaan vähintään 150 miljoonan euron tasokorotus”, SAK linjaa.
Järjestö tukee myös niitä infrahankkeita, joita Esko Ahon vetämä metsäteollisuuden tulevaisuutta pohtiva työryhmä on väliraportissaan esittänyt.
SAK:n mielestä ilmastopolitiikan ohella Suomen talouden jatkuva rakennemuutos edellyttää hallitukselta kehyksissä lisärahoitusta muutosturvaan sekä työvoima- ja koulutuspolitiikkaan.
”Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa. Suomen työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä työssäoloehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla sen enimmäisaika.
Työmarkkinoiden toimivuuden keskeinen ongelma tällä hetkellä on, ettei työntekijöiden osaaminen vastaa uusien työpaikkojen osaamisvaatimuksia, koulutus on väärällä alalla tai ammattitaito on vanhentunut. Ensisijaista onkin nyt vastata tähän ongelmaan luomalla kattava ja joustava työelämän tarpeita palveleva ammatillisen aikuiskoulutuksen malli”, SAK esittää.
Hallituksen on kehysriihessä varauduttava lisäämään panostuksia ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä opetusministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta on laajennettava. Samalla tarvitaan kohdennuttuja toimia ja kannustimia vähän koulutusta saaneille.
”Noste-ohjelman päättymisen jälkeen hallitus ei ole käynnistänyt uusia toimia aikuisten koulutustason nostamiseksi. Vähimmäistarve onkin suunnata Noste-ohjelmaan mitoitetut 35 miljoonaa takaisin työelämässä ilman tutkintoa olevien lisäkoulutukseen”, SAK vaatii.