SAK vahvasti mukana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa
Johtaja Marjaana Valkonen SAK:n ruotsinkielisen sihteeristön 80-vuotisjuhlassa:
SAK:n ruotsinkielisen toiminnan osana on alusta lähtien ollut kansainvälisyys. Ruotsinkielisen sihteeristön aktiivit ovat olleet vuosien saatossa sillanrakentajia pohjolan ay-liikkeeseen – etenkin Ruotsiin. SAK:lle kansainvälisyys oli pitkään ennen kaikkea pohjoismaista yhteistyötä. Nyt viime vuosikymmeninä kansainvälisen yhteistyön merkitys on lisääntynyt ja sen sisältökin on muuttunut. Vaikka Pohjoismailla on erilainen suhde Euroopan unioniin, pohjoismainen yhteistyö on edelleenkin erittäin tärkeää. Ja ruotsinkielisellä jäsenistöllä on paljon annettavaa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Kun ruotsinkielinen sihteeristö aloitti toimintansa 80 vuotta sitten Suomi oli täysin toisenlainen kuin tänään: Suomi oli tuolloin köyhä ja syrjäinen maatalousmaa, itsenäinen Suomi otti ensiaskeleitaan ja vuoden 1918 kansalaissodan haavat olivat vielä auki. Ammattiyhdistysliike kamppaili järjestäytymis- ja sopimisoikeudesta hyvin vaikeissa oloissa.
Nyt elämme 2000-luvulla maailmassa, jossa vieläkin työntekijöitä vainotaan ammattiyhdistystoiminnan takia monessa maassa. Kolumbiassa tapettiin yli 200 ay-aktiivia viime vuonna. Puhumme Suomessa myös Kiina-ilmiöstä – on hyvä muistaa, että Kiinassa ei ole vapaata ammattiyhdistysliikettä.
Suomessa puolestaan on tänään vahva ammattiyhdistysliike ja mahdollisuus tukea poliittisesti ja taloudellisesti tovereitamme eri puolilla maailmaa. Jos ay-tovereitamme vainotaan jossain päin maailmaa, se koskettaa meitä jokaista ja heikentää ay-liikkeen asemaa kaikkialla. Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä yhteistyötä onkin tiivistettävä, sillä globaalistuminen on kova haaste ay-liikkeelle. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa vapaa ammattiyhdistysliike on kaikkein tärkein tekijä.
1920-luvun alkuvuosista on kuljettu pitkä matka. Suomi kuuluu tänään monella eri mittarilla mitattuna maailman maiden kärkijoukkoon. Meillä on vahva ammattiyhdistysliike ja hyvin toimivat työmarkkinasuhteet. Suomi on vahva demokratia. Ammattiyhdistysliike on vuosikymmenten aikana ollut rakentamassa suomalaista demokratiaa ja sopimusyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa SAK on ollut keskeinen vaikuttaja.
Viime viikkoina on taas kerran väitetty ay-liikkeen ajautuneen vakavaan uskottavuuskriisiin. Samanlaisia tuomiopäivän ennusteita tehtiin jo kymmenen vuotta sitten. Mutta mitä tapahtuikaan laman aikana – järjestäytyminen kääntyi nousuun ja työntekijöiden luottamus ay-liikkeeseen pysyi vahvana.
Suomi nousi 90-luvun alun syvästä lamasta kolmikantayhteistyön ja laajojen tulopoliittisten sopimusten ansiosta. Maailmalla ihmetellään edelleenkin, miten tämä oli mahdollista. Se oli mahdollista siksi, että meillä on vahva ja sopimuskykyinen ammattiyhdistysliike, hyvin toimivat neuvottelu- ja sopimussuhteet työmarkkinaosapuolten välillä ja yhteistyötahtoinen hallitus. Tätä Suomen mallia on pidetty erinomaisena esimerkkinä kolmikantayhteistyöstä ja hyvin toimivasta sopimusjärjestelmästä mm. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työllisyysraporteissa. Puheenjohtaja Ville Itälälle suosittelisinkin edes Suomen historian lyhyttä peruskurssia. Vahva ammattiyhdistysliike, kattava tulopolitiikka, työmarkkinarauha ja konsensuspolitiikka ovat luoneet osaltaan perusta suomalaisten yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle ja talouden vakaudelle sekä koko kansakunnan menestykselle. SAK:n voimin on siis tehty varsin isänmaallista politiikkaa.
Sen lisäksi muistuttaisin Itälää ja muitakin siitä, että EU- ja Emu-ratkaisut tehtiin Suomessa ay-liikkeen tuella. Ilman SAK:n aktiivista panosta Suomi ei olisi tänään euro-maa. Mitähän siihen sanoisivat suomalaiset yritykset? Suomalaisen sopimusjärjestelmän arvostelijoiden on hyvä miettiä myös sitä, että kansalaisten tuki sopimusyhteiskunnalle on tuoreen mielipidekyselyn mukaan Suomessa erittäin laajaa.