SAK:n mielestä oleskelulupajärjestelmää pitäisi joustavoittaa niin, että työntekijä voisi tarvittaessa siirtyä toiselle toimialalle. Nykykäytäntö lisää työntekijän riippuvuutta yhdestä työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle. Kuva Patrik Lindström.
SAK vaatii ripeitä toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi – Tutustu 10 kohdan listaamme
SAK on koonnut kymmenen kohdan listan muutosesityksiä viranomaisten käytäntöihin ja lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua tehokkaammin.
Työperusteista maahanmuuttoa ei voida vastuullisesti lisätä, jos samaan aikaan on vaarana, että ulkomaalaiset työntekijät joutuvat hyväksikäytön uhreiksi.
– Lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että työehtoja polkevat työnantajat jäävät kiinni, joutuvat teoistaan vastuuseen ja hyväksikäytön jatkaminen estetään, sanoo SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.
Nykytilanteen ydinongelma on, että kärsijäksi joutuu uhri eli ulkomaalainen työntekijä. Hän on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat vähäiset.
– Alipalkkaus on pahimmillaan erittäin tuottoisaa vilpilliselle työnantajalle, sillä hänen kiinnijäämisriskinsä on pieni ja seuraamukset vähäisiä tai olemattomia. Näin alipalkkaukseen perustuva ulkomaalaisten hyväksikäyttö voi jatkua ja toistua.
SAK esittää, että alipalkkaukseen tai muuhun työehtojen rikkomiseen syyllistyvältä työnantajalta evätään lupa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen määräajaksi tai toistaiseksi.
Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia olisi laajennettava, jotta epäkohtiin pystytäisiin puuttumaan tehokkaammin. Poliisin, syyttäjien ja työsuojeluviranomaisten koulutusta on myös lisättävä, jotta hyväksikäytön erilaisia muotoja opitaan tunnistamaan nykyistä paremmin.
Kyntäjän mukaan sanktioiden ohella on kehitettävä sovittelua ja ns. matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Näiden avulla voidaan varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan nopeasti ja mahdollisimman vähin kustannuksin.
– Tarvitsemme myös monikielisiä, maksuttomia palveluja, joihin ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä voi ottaa yhteyttä ja saada apua työntekoa ja työsuhdetta koskevissa ongelmissa.
Koronapandemia on nostanut esiin terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden merkityksen
SAK esittää muutoksia ulkomaalaislakiin. Oleskelulupajärjestelmää pitäisi joustavoittaa niin, että työntekijä voisi tarvittaessa siirtyä toiselle toimialalle. Nykykäytäntö lisää työntekijän riippuvuutta yhdestä työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle.
– Ehdotamme myös, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten. Muutos parantaisi hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa ja oikeuksien toteutumista.
Eve Kyntäjä tähdentää, että työsuojelu- ja terveysviranomaisilla on oltava riittävät resurssit ja valtuudet valvoa, että työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset. Tämän merkitys on korostunut koronapandemian aikana.
– Työnantajat on velvoitettava huolehtimaan siitä, että työntekijöillä on asialliset työolosuhteet, taukotilat ja asumisolosuhteet.
Harmaa talous ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjunta on kirjattu hallitusohjelmaan ja parhaillaan käynnissä on useita työryhmiä, joissa selvitetään mm. ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä ja ihmiskauppaa.
– Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on kasvava ongelma. Toivomme, että työryhmien työssä voidaan hyödyntää ehdotuksiamme, Kyntäjä sanoo.
Lue lisää: SAK:n muutosesitykset viranomaisten käytäntöihin ja lainsäädäntöön