SAK: Työttömät jätettiin omilleen

Työvoimapolitiikkaan osoitettiin budjettiriihessä liian vähän rahaa. Nopeasti kasvava työttömien joukko jää näillä määrärahoilla ilman tarvitsemiaan työ- ja koulutuspaikkoja. Hallituksen toimet johtavat työttömien aktivointiasteen laskuun ja tältä osin lupauksilla riittävistä koulutusmahdollisuuksista ei ole katetta.

Eduskuntakäsittelyn kuluessa työvoimapolitiikan rahoitusta on lisättävä. Pätkätyöntekijöiden asemaan budjetissa ei myöskään ole parannuksia SAK:n vaatimuksista huolimatta.

Kuntatalouden ahdingosta johtuen kunnallisverot nousevat ja kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan sekä lomauttamaan henkilöstöään ensi vuonna. Hallituksen kunnille suuntaama lisärahoitus oli suuruudeltaan karvas pettymys. Kuntaverojen noususta johtuen palkansaajien ostovoima heikentyy ensi vuonna samalla kun myös arvonlisäverotusta kiristetään. Verotuksen kiristäminen uhkaa vaarantaa orastavan talouskasvun.

Budjettipäällikkö Mäkisen työryhmän esitysten toteuttaminen on myönteinen, mutta nopeasti heikkenevään työllisyystilanteeseen nähden vaatimaton toimenpide. Meriteollisuutta koskevat päätökset auttavat alan työllisyystilannetta.

Työttömyysturvan rahoitus vaarassa

Hallituksen päätös työttömyysvakuutusmaksun nostamisesta on hämmentävä. Suomen lain mukaan hallitus ei voi yksin päättää työttömyysvakuutusmaksun noususta. Lain mukaan työttömyysvakuutusrahasto tekee ensin esityksen maksun suuruudesta. Hallituksen kaavailema riittämätön maksun korotus johtaisi työttömyysturvan vaarantumiseen ja rahaston lainvastaiseen alijäämään jo ensi vuonna. Laskelmien mukaan maksun korotustarve on 0,7 prosenttiyksikköä ja tämä tulisi korvata palkansaajille.