SAK, STTK ja Akava mukaan Itämeren alueen pysyvään yhteistyöfoorumiin
Työvoiman liikkuvuus Itämeren alueen työmarkkinoilla on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Sen myötä on ilmennyt myös tarve tiivistää yhteistyötä. Ammattiyhdistysliikkeen työlistalla ovat olleet erityisesti työvoiman polkumyynnin torjuminen ja vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen. Asiat kiinnostavat myös valtioita ja työnantajia Itämeren alueella.
Ratkaisujen etsimiseksi perustettiin vuonna 2009 EU-rahoitteinen kolmikantainen hanke Baltic Sea Labour Network (BSLN). Hampurissa tällä viikolla pidetyssä päätöskonferenssissa hankkeen jatkamiseksi perustettiin Itämeren alueelle sosiaalisen vuoropuhelun foorumi, Baltic Sea Labour Forum (BSLF). Se on lähtölaukaus kolmikantaiselle pysyvälle yhteistyölle.
Jatkossa foorumi kokoontuu vähintään kerran vuodessa tavoitteenaan löytää työkaluja, joilla edistetään kestävää talouskasvua ja sosiaalista kehitystä Itämeren alueen maissa. Työlistalta löytyvät työvoiman liikkuvuus, kasvu, kilpailukyky, koulutus ja työllisyys.
Yhteisen näkemyksen mukaan alueella on tärkeää edistää yritysten välistä reilua kilpailua sekä kunnon työolosuhteita ja työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua. Hallituksia edustava Itämerineuvosto CBSS tulee koordinoimaan yhteistyötä.
Suomen ay-keskusjärjestöjen puheenjohtajat Lauri Lyly (SAK), Mikko Mäenpää (STTK) ja Sture Fjäder (Akava) pitävät kolmikantaista yhteistyötä Itämeren alueen maissa tärkeänä.
&#;8211 Euroopan unionin Itämeri-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvaa ja laadukasta yhteistyötä, he arvioivat.
Puheenjohtajat korostavat, että ay-liikkeen tehtävä on muistuttaa reilujen työmarkkinoiden merkityksestä.
– Reilut työmarkkinat hyödyttävät kaikkia. Oikeudenmukaisuus parantaa työmotivaatiota ja tuottavuutta. Yhteiskunnat hyötyvät suuremmista verotuloista, kun palkkoja ei poljeta. Toimivat ja reilut työmarkkinat vähentävät myös rasismia ja epäluuloisuutta. Merkittävä syy siihen, että ulkomaalaista työvoimaa karsastetaan, on sosiaalinen polkumyynti. Ulkomaiselta työvoimalta puuttuu usein tietoa työskentelymaan määräyksistä ja sopimuksista, jolloin myös väärää kohtelua tapahtuu helpommin.
BSLN-hankkeessa on ollut mukana yli 20 partneria yhdeksästä Itämeren maasta. Hanke on EU:n Itämeri-strategian ns. lippulaivahanke.
Suomen ay-liike selvitti viron- ja venäjänkielisten jäsenten näkemyksiä
Osana BSLN–hanketta SAK, STTK ja Akava ovat selvittäneet viron- ja venäjänkielisten ay-jäsenten kokemuksia ja toiveita Suomen työelämästä ja ammattiliitoista. Selvityksestä käy ilmi, että ammattiliittojen toiminnasta tiedetään varsin vähän. Kokemuksia entisen kotimaan ay-liikkeestä ei ole tai ne ovat kielteisiä. Ei esimerkiksi tiedetä, miksi pitäisi liittyä ammattiliittoon tai mitä hyötyä ja etuja siihen sisältyy.
Ay-liikkeelle on iso haaste tiedottaa toiminnasta muualta muuttaneille työntekijöille. Hankerahalla suomalaisjärjestöt ovatkin tuottaneet erilaista tiedotusmateriaalia, joista viimeisimpänä valmistellaan opaskirjaa luottamushenkilöille. Se antaa työkaluja kohdata erilaisista kulttuurista tulleita työtovereita sekä näkökulmia ennakkoluulojen torjumiseksi.
Ay-liikkeessä pidetään tärkeänä, että kaikkia kohdellaan yksilöinä eikä maahanmuuttajia luokitella yhdeksi ryhmäksi, sillä sitä he eivät ole. On tarpeellista korostaa yhdistäviä tekijöitä sen sijaan, että korostettaisiin työntekijöitä erottavia tekijöitä.