SAK, STTK, Akava ja Perheyritysten liitto peräävät tiivistä vuoropuhelua työntekijöiden, yritysten ja omistajien välille
SAK, STTK, Akava ja Perheyritysten Liitto PL ovat julkistaneet yhteisen kannanoton. Järjestöt pitävät työelämän vuoropuhelun syventämistä talouskriisin aikana erityisen tärkeänä.
Kannanotossa herätellään niin omistajia, yrityksiä kuin yhteiskuntaa ja työntekijöitä kantamaan yhdessä yhteiskuntavastuuta. Järjestöjen tavoitteena on näin helpottaa yrityksissä ja työelämässä yleisesti edessä olevia sukupolvenvaihdoksia. Erityisesti perheyrityksissä on runsaasti hiljaista tietoa, joka on jaettuna suuri mahdollisuus yhteiskunnan murroksessa.
Kannanotossa todetaan palkansaajajärjestöjen ja Perheyritysten liiton arvostavan molemminpuolista järjestäytymistä ja sen pohjalle rakentuvia hyviä neuvottelusuhteita. Koska 2010-luvulla kilpailu työntekijöistä, yrittäjistä ja omistajista kiihtyy, suomalaista sopimusyhteiskuntaa on järjestöjen mukaan kuitenkin myös kehitettävä.
Järjestöt ehdottavat muun muassa laajaa omistajavuoropuhelua. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on otettava mukaan myös omistajat, jotka edustavat yritystoiminnassa omaa pääomaa, yrittäjyyttä ja omistajaohjausta. Suomalaisella työllä ja pääomalla on edellytykset pysyä Suomessa ja sijoittua Suomeen, jos työllistävää pääomaa kohdellaan samanarvoisesti muiden pääomien kanssa.
Toiseksi järjestöt herättelevät arvostamaan kokemusta ja hiljaista tietoa. Yhteiskunnan on varmistettava yritystoiminnan jatkuvuus sukupolvenvaihdoksissa. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemuspääomaa, jota on hyödynnettävä. Tämä edellyttää työurien pidentämistä. Myös seuraajapolven koulutukseen pitää panostaa. Omistajavalmennuksen tulee siten olla rinnastettavissa henkilöstön koulutukseen.
Yleisessä yhteiskuntavastuussa on tärkeää, että yritysten kaikkiin väärinkäytöksiin puututaan. Järjestöjen mukaan on tärkeää ennaltaehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä lainsäädännöllä, valvonnalla, yhteistyöllä sekä itsesäätelyllä. Harmaan talouden kitkeminen tervehdyttää kilpailua ja varmistaa reilut työolot.
Yhteisvastuuta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta
Vastuulliseen omistajuuteen liittyvät tärkeinä elementteinä paikallisuus, pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvollisuus. Kasvollinen omistaja, jolla on päätösvalta, on työntekijöiden kannalta turvallisempi neuvottelukumppani kuin kaukana oleva vieras päättäjä.
Vastuullisen yrityksen yhteiskuntavastuu muodostuu pitkän aikavälin teoista. Muutostilanteissa tämä tarkoittaa entistä parempaa ennakointia, informoimista ja seurauksien hoitamista. Irtisanomistilanteissa on tärkeää, että yrityksen, viranomaisten ja henkilöstön edustajat toimivat yhdessä ja nopeasti. Yritysten ja henkilöstön yhteistyö luo parhaat edellytykset yrityksen kehittämiselle. Yksi esimerkki tästä on yrityksen ja henkilöstön yhteisesti hallinnoima henkilöstörahasto.
Vastuullinen työntekijä kehittää työtään, itseään ja ammattitaitoaan, tekee työnsä hyvin, on lojaali yritykselleen, sen omistajille, esimiehelleen ja työyhteisölleen. Luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat ovat avainasemassa työelämän muutostilanteissa.
Vastuullinen yhteiskunta edistää vakautta. Yhteiskuntavastuussa on kyse yritysten ja yhteiskunnan välisestä tehtävänjaosta. Päättäjien tulee tiedostaa, että yritykset kantavat vastuuta ja luovat hyvinvointia jokapäiväisellä toiminnallaan työllistämällä, investoimalla, maksamalla ja keräämällä veroja. Yritysten toimintaympäristö pitää olla sellainen, ettei se rajoita, vaan edistää ja kannustaa yhteiskuntaa hyödyttävää yritystoimintaa.