SAK rakentaa luottamusyhteiskuntaa
Luottamuksesta nousee uskallus osallistua, kehittyä ja uudistaa. Työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus. Kun työelämä ja yhteiskunta ovat murroksessa, niin palkansaajaliikkeenkin on muututtava.
SAK:n visio on luottamusyhteiskunta, joka antaa tukevan pohjan paremman Suomen rankentamiselle. Tässä rakennustyössä SAK on muutoksentekijä, vaikuttaja, rakentaja, liikkeellepanija ja uudistuja.
Luottamusyhteiskunnassa muutoksentekijä etsii ja edistää uusia ratkaisuja työllistämiseen, sosiaaliturvaan ja osaamiseen. Muutoksentekijää tarvitaan myös rakennettaessa turvaa työelämän murroksessa, puolustettaessa työtä ja toimeentuloa sekä edistettäessä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Luottamusyhteiskunnassa vaikuttaja tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun aloitteita ja avauksia, joilla kehitetään niin kotimaan kuin EU:nkin lainsäädäntöä. Vaikuttaja on kannustaja ja kouluttaja sekä poliittisten päättäjien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyökumppani.
Luottamusyhteiskunta tarvitsee luottamuksen rakentajaa. Tämä rakentaja vahvistaa työehtosopimusjärjestelmää ja yleissitovuutta, kehittää työlainsäädäntöä ja paikallista sopimista.
Luottamusyhteiskunta virittää liikkeellepanijan avaamaan tietä järjestäytymisen uudelle tulemiselle ja järjestöllisen voiman vahvistamiselle. Liikkeellepanija myös tukee liittoja niiden järjestämistyössä.
Luottamusyhteiskunnan ytimessä on keskusjärjestö uudelle avoimena, tulevaisuuden näkijänä ja tekijänä jo tänään − siis SAK uudistujana.
Johtoryhmä luotsaa SAK:ta
SAK:ta luottamusyhteiskunnan rakentamiseen luotsaa uusi organisaatio, joka korostaa puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tavoitteiden ja vaikuttamisen terävöittämisen merkitystä. Myös uuden työn tekijät ja heidän tarpeensa SAK huomioi strategiassaan, jonka keskiössä on edelleen vahvasti työ ja toimeentulo.
Uudessa organisaatiossa puheenjohtajan työkaluna on johtoryhmä, johon kuuluvat osastojen johtajat. SAK:n toimiston uudistunut osastojako tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Kolmikantaisia asioita valmistelevat ja neuvottelevat osastot työ ja turva sekä työehdot. Muita osastoja ovat kasvu ja vaikuttaminen, järjestö sekä hallinto.
SAK:n hallitus nimesi johtoryhmään puheenjohtaja Jarkko Elorannan ja uudeksi johtoryhmän jäseneksi nimettiin työehdot osaston tuleva johtaja Annika Rönni-Sällinen. Johtoryhmään nimettiin myös johtajat Saana Siekkinen (työ ja turva), Matti Tukiainen (kasvu ja vaikuttaminen), Matti Huutola (järjestö) ja Eija Hietanen (hallinto).
Johtajat paljon vartijoina
Osastojen johtajat ovat johtoryhmän jäseniä ja vastaavat oman osastonsa perustehtävien toteuttamisesta, asioiden valmistelusta päätöksentekoon ja niiden toimeenpanosta. Johtajat toimivat osastonsa koko henkilöstön esimiehinä henkilöstöjohtamisen asioissa ja vastaavat asiajohtamisesta substanssialoillaan.
Johtoryhmän kokouksiin osallistuvat puheenjohtaja ja johtajat sekä talous-, toiminta- ja henkilöstöasioissa henkilöstön edustajat. Asiantuntijat osallistuvat kokouksiin valmistelemiensa asioiden niin vaatiessa.
Päälliköt vastaavat heille osoitettujen vastuualueiden sisällöllisestä työstä. Heillä ei ole henkilöjohtamisen vastuuta, mutta työnjohtovastuu yhdessä osastonjohtajien kanssa.
Aluetoiminta jatkuu, toimistot keskittyvät
SAK:lla on vuoden 2011 edustajakokouksen jälkeen ollut 13 aluetoimistoa, joissa lähes kaikissa on työskennellyt vain yksi henkilö. Jatkossa aluetoimistoon tulee vähintään työpari, jolloin töiden jakaminen ja sijaistaminen onnistuu paremmin.
Johtaja Matti Huutolan mukaan toimintaa uudistetaan, jotta SAK kykenisi nykyistä erikoistuneemmin vastamaan aluetoiminnan tarpeisiin kaikkialla Suomessa.
Jatkossa aluetoimistot sijaitsevat Kouvolassa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Pääkaupunkiseudun järjestötoimintaa hoidetaan keskustoimistosta, joka siirtyy uusiin toimitiloihin ensi vuoden loppuun mennessä.
Ruotsinkielistä toimintaa vielä järjestellään, mutta Ahvenmanamaan toimitsijan palkkauksessa SAK on päättänyt olla mukana entisellä panostuksella. Ruotsinkielisiä liittojen jäseniä palveleva Löntagaren-lehti ilmestyy ensi vuonna viisi kertaa. Jatkossa ruotsinkielistä viestintää on tarkoitus hoitaa samalla konseptilla kuin Palkkatyöläistä, joka siirtyy kokonaan verkkoon jo ensi vuonna.
Aino Pietarinen
