Katja Syvärinen, Jarkko Eloranta ja Annika Rönni-Sällinen SAK:n edustajiston mielenosoituksessa ylittämässä Helsingin Pitkänsillan marraskuussa 2023. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva.
SAK pahoittelee ja kutsuu osoittamaan mieltä
SAK:n hallitus käsitteli kokouksessaan tulevien toimien herättämää julkista keskustelua. SAK:n jäsenliitot järjestävät 1. helmikuuta mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla sekä 1.–2. helmikuuta poliittiset lakot koko maassa.
– Olemme pahoillamme tulevien lakkojen mahdollisista haitoista ihmisille. Uskomme silti, että suomalaiset ymmärtävät laajasti, miksi näin järeisiin toimiin ryhdytään. Lisäksi toivomme, että aikainen lakoista kertominen mahdollistaa varautumisen tulevaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
SAK pyrkii lakoilla vaikuttamaan Orpon-Purran hallituksen työelämäheikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin. Samaan pyritään 1. helmikuuta yhdessä STTK:n kanssa järjestettävällä STOP nyt! -mielenosoituksella. Siihen SAK kutsuu mukaan kaikkia maan hallituksen linjaan tyytymättömiä kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä.
Toive kohtuudesta
– Ammattiyhdistysliike on viime syksystä lähtien toivonut, että Orpon-Purran hallitus miettisi linjaansa vielä kerran. Esimerkiksi sen suunnittelemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat niin rajuja, että ne romuttaisivat koko järjestelmän. Samoin työelämäheikennykset veisivät ihmisten työehtoja vuosikymmeniä taaksepäin.
SAK on pitänyt erityisesti esillä työelämäheikennyksiä, jotka eivät paranna työllisyyttä tai vaikuta julkisen talouden tasapainoon, mutta heikentävät työntekijöiden asemaa.
– Suurimmalla osalla tällä hetkellä eteenpäin menevistä lakialoitteista on tarkoitus heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa ja mahdollisuuksia käyttää kollektiivista neuvotteluvoimaa, SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta korostaa.
Hallitus vetoaa työllisyysvaikutuksiin ja penää ammattiliitoilta vaihtoehtoisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi. Huomiotta kuitenkin jää, ettei edes valtiovarainministeriö ole antanut kaikille hallituksen toimille työllisyysvaikutuksia.
Ylimitoitettua, mutta kenelle?
– Julkisuudessa esitetyt arviot lakkojen ylimitoituksesta kertovat ylimielisyydestä ja vieraantumisesta suomalaisten työntekijöiden arjesta. Hallituksen linjan toteuttaminen sellaisenaan kurjistaisi ennen näkemättömällä tavalla suomalaisten elämää. Hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen. Palkansaajat eivät ole vaatimassa lisää etuja, vaan yrittävät ylläpitää reilun työelämän pelisääntöjä.
Elorannan mukaan hallituksen työntekijöiden kurmottaminen on ylimitoitettua. Viikonloppuna useat työnantajajärjestöt kertoivat vastustavansa helmikuun alun lakkoja ja väittivät yritysten olevan sijaiskärsijöitä. SAK:n mukaan yritykset ja niiden etujärjestöt ovat asianomaisia.
– Monet hallituksen sosiaaliturvan leikkauksista ovat elinkeinoelämän pitkään lobbaamia tavoitteita. Myös työelämän tasapainon ratkaisevasti työnantajien eduksi keikauttavat ideat ovat yritysten etujärjestöjen toivelistalta. Pitäisi myös ymmärtää, ettei ammattiyhdistysliike katsele toimettomana sivusta, kun suomalaisten työntekijöiden arkea vaikeutetaan.