SAK on ymmärtänyt kansainvälistymisen ja teknologistumisen haasteet jo varhain

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen järjestön juhlavastaanotolla:

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen korostaa, että järjestö on ottanut myönteisen kannan kansainvälistymiseen ja teknologiseen kehitykseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

– SAK on kansainvälisenä liikkeenä ollut kauan vapaakaupan kannattaja ja ymmärtänyt myös viennin merkityksen hyvinvoinnillemme. Tälle linjalle oli hyvin johdonmukaista myös lähihistoriamme kannalta tärkeät EU-jäsenyyttä ja talous- ja rahaliittoa koskevat ratkaisut, joita SAK voimaperäisesti oli tukemassa &#;8211 eikä ole jälkeenpäin tarvinnut niitä linjauksia harmitella.

– Toinen mainittava seikka on, että kantamme teknologiseen kehitykseen, tuottavuuteen ja kilpailukyvystä huolehtimiseen on ollut myönteinen. Tälle linjalle johdonmukaista on ollut aloitteellinen roolimme myös tänä päivänä elinkeinopoliittisessa vuoropuhelussa, jossa tehdään työn ja pääoman yhteistyötä työn turvaamiseksi ja kakun kasvattamiseksi Suomessa, Ihalainen sanoi perjantaina SAK:n 100-vuotisjuhlavastaanotolla Helsingissä.

Hänen mukaansa 1960-luvulta alkaen myös työnantajapuoli näki, että pyrkimys palkkatasa-arvon edistämiseen ei ollut ristiriidassa hyvän tuottavuuskehityksen kanssa – päinvastoin ne tukivat toisiaan.

– Siihen liittyi ja liittyy jatkossakin oma sisäinen dynamiikkansa. Tälle linjalle on johdonmukaista ajamamme tasa-arvoa vahvistava palkkapolitiikka ja uusi aloitteemme työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisestä toisiaan tukeviksi. Uuden hallituksen ohjelmassa soisimme näkevämme tätä ajattelua tukevan, poikkihallinnollisen työelämän kehittämisen ohjelman.

Ihalaisen mukaan jo lyhyt kurkistus historiaamme viestii monia asioita tulevaisuuteen. Tie sopimus- ja neuvotteluoikeuksiin, oikeuksiin tarvittaessa työtaistella on ollut pitkä ja vaatinut suunnattomasti työtä. Me emme halua olla se sukupolvi, joka näitä perusasioita rapauttaa tai heikentää. Palkansaajien perusturvana on jatkossakin yleissitovat valtakunnalliset työehtosopimukset ja demokraattiseen sivistysyhteiskuntaan kuuluva – koskematon perusoikeus – lakko-oikeus.

SAK:n puheenjohtajan mukaan toimiva sopimusyhteiskunta ei kiistä ristiriitojen ja joskus vastakkainasettelunkin olemassaoloa, mutta juuri työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja sopimustoiminta on se tapa, jolla niitä ratkotaan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhui myös oman liikkeensä haasteista ja muutostarpeista.

– Suurin haasteemme on omien rakenteidemme uudistamisen ohella toimintatapojemme kehittäminen ja edunvalvonnan painottaminen niin, että nuoret myös jatkossa kokevat ammatillisen järjestäytymisen tärkeäksi ja liikkeemme asioidensa ajajaksi. Nuorille ja naisille on raivattava tilaa myös ay-liikkeen päätöksenteossa ja hallinnossa.

– Kansalliset rajat ylittävä palkansaajien yhteistyö ja sopiminen on tulevaisuutta. Kansainvälisen edunvalvonnan rakenteitamme on vahvistettava. Suuri tavoite on aikaansaada kansalliset rajat ylittävä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä ja tarvittaessa työtaisteluoikeudet. EU-tasolla tarvitaan eurooppalainen yleissopimus neuvottelutoiminnan yleisistä pelisäännöistä.

Ihalaisen mukaan edunvalvonnallisen perustehtävämme palkoista ja työajoista sopimisen ja työelämän ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan kehittämisen ohella on tärkeää, että osaamme yhdistää muutosvalmiuden ja muutosturvallisuuden.

– Turvallisuus luo muutosvalmiutta ja kääntäen pelko ja tarpeettomuuden tunne työelämässä ei ole hyvä matkasauva tulokselliselle työlle, Ihalainen sanoi vastaanotolla.