SAK: Luku- ja laskutaito osaksi aikuiskoulutusta
SAK suosittaa Taloudellisen yhteistyön ja kehitysjärjestön (OECD) raportin mukaisesti luku- ja laskutaidon liittämistä kaikkeen aikuiskoulutukseen. Vaikka Suomen koulutusjärjestelmää pidetään kansainvälisesti korkeatasoisena, tänään julkistetun OECD:n raportin mukaan 16–65-vuotiaiden joukossa on jopa 600 000 heikosti lukevaa tai laskevaa henkilöä.
Vaikka Suomen koulutusjärjestelmää pidetään kansainvälisesti korkeatasoisena, tänään julkistetun OECD:n raportin mukaan 16–65-vuotiaiden joukossa on jopa 600 000 heikosti lukevaa tai laskevaa henkilöä. Näillä aikuisilla on arjessaan vaikeuksia ymmärtää tavallisia tekstejä tai hahmottaa matemaattisia määreitä ja suhteita.
– Pelkkä ammatillisen osaamisen kehittäminen ei enää riitä. Viimeistään nyt pitää herätä tosiasiaan, että meillä on satoja tuhansia aikuisia, joiden osaaminen ei riitä pitämään heitä mukana työelämän muutoksessa, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen korostaa.
SAK ihmettelee myös OECD:n suositusten vastaisia hallituksen koulutusleikkauksia. OECD:n raportti osoittaa, että Suomessa on edelleen yli 100 000 alle 30-vuotiasta ilman perusasteen jälkeistä koulutusta, ja pahimmassa syrjäytymisvaarassa on arvioilta 25 000 nuorta.
Hallitus on kuitenkin päättänyt lakkauttaa nuorten aikuisten osaamisohjelman ja supistaa nuorisotakuun rahoitusta merkittävästi kuluvan hallituskauden aikana.
– OECD suosittaa selkeästi jatkamaan nuorisotakuuta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat perustaidoiltaan heikot nuoret, Koskinen tähdentää.
Heikoilla luku- ja laskutaidoilla on suora yhteys työllistymiseen: vain 47 prosenttia vajaataitoisista nuorista oli tutkimuksen aikana mukana työelämässä.
– Leikkaukset koulutuksesta ja nuorisotakuusta kasvattavat menoja toisaalla. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat yhteiskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön arvioissa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, SAK:n koulutuspäällikkö Koskinen huomauttaa.