SAK: Kolme kuukautta on liian lyhyt aika löytää työtä

SAK:n mielestä kolme kuukautta on liian lyhyt aika löytää uutta työtä irtisanomisen jälkeen. Hallitus kuitenkin esittää, että ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, jos hän työttömäksi jäätyään ei kolmen kuukauden aikana löydä uutta työtä.

Hallituksen ehdotuksen mukaan ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.

SAK:n mielestä kolmen kuukauden suoja-aika työntekijäammateissa on aivan liian lyhyt.

– Työnhaku ja rekrytointiprosessit ovat nykyään pitkiä myös muissa kuin asiantuntija- ja johtotehtävissä, joihin hallitus nyt esittää suoja-ajaksi kuutta kuukautta ilman muita vaatimuksia. Työpaikan löytäminen kolmessa kuukaudessa on haastavaa syntyperäiselle suomalaisellekin, puhumattakaan ulkomaalaisista, joilla ei välttämättä ole työllistymistä edesauttavia laajoja sosiaalisia verkostoja eikä hyvää kielitaitoa, SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

SAK toteaa lausunnossaan, että myös työntekijän oleskeluluvalla työskentelevillä tulisi olla kuusi kuukautta aikaa hakea työtä. Suoja-aikojen tulisi olla samanpituisia eri työntekijäryhmillä yhdenvertaisuuden ja viranomaistyön selkeyden vuoksi.

Eve Kyntäjä huomauttaa, että lyhyet suoja-ajat ovat ongelmallisia erityisesti perheellisille, sillä ne lisäävät epävarmuutta koko perheen tulevaisuudesta.

– Lyhyt suoja-aika ei tue hallituksen tavoitetta, että työntekijät pysyisivät maassa ja kotoutuisivat.

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus kannatettava

Hallitus ehdottaa, että työnantajalle säädetään ilmoitusvelvollisuus Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijältä loppuvat työt. Ilmoitus olisi tehtävä sähköisesti viikon sisällä. Tällaista velvollisuutta työnantajilla ei ole ennen ollut.

SAK:n mielestä ehdotus on kannatettava.

– Ilmoitusvelvollisuus auttaisi pääsemään kiinni tilanteisiin, joissa lupajärjestelmää käytetään väärin, Kyntäjä sanoo ja mainitsee esimerkkinä muun muassa rakennusalalla yleistyneen ns. pakotetun kevytyrittäjyyden, jossa työntekijää ei ole tosiasiassa palkattu sellaiseen työsuhteeseen, mitä työlupahakemuksessa on sanottu.

Työvoimapula-alat määriteltävä jatkossakin alueellisesti

Hallitus esittää, että jatkossa työvoimapula-alat määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella ja ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus voitaisiin laajentaa näille aloille.

– Työnteko-oikeuden laajentaminen on sinänsä kannatettavaa, mutta työvoimapula-alojen määrittely valtakunnan tasolla ei ole järkevää. Työvoimatarpeet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, Eve Kyntäjä sanoo.

SAK huomauttaa lausunnossaan, että ristiriita valtakunnallisesti määriteltyjen työvoimapula-alojen ja alueellisen ELY-keskuksen työlupalinjauksen välillä voi aiheuttaa epäselvyyttä niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Ammatti voidaan valtakunnallisesti määritellä työvoimapula-ammatiksi, mutta alueellisesti alan työvoimasta voi olla samaan aikaan ylitarjontaa.