SAK kurkistaa tulevaisuuteen
Edustajakokouksen asiakirjoista ensimmäinen valmistui
SAK:n edustajakokouksen asiakirjoista ensimmäisenä valmistuneessa Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjassa tarkastellaan ay-liikkeen tulevaisuuden haasteita ja toiminnan mahdollisuuksia. Asiakirjassa on hyödynnetty tuoreen järjestötutkimuksen tuloksia. Asiakirja on helmikuun loppuun asti liitoissa lausuntokierroksella ja se on myös vapaasti tutustuttavissa ja kommentoitavissa SAK:n Internet-palvelussa: Liikkeessä tulevaisuuteen (pdf).
Ohjelman kirjoittajien iskusanoja ovat mm. sukupolvenvaihdos, uudet yhteistyökumppanuudet, jäsenten suora osallistuminen, suora toiminta, verkostoituminen, virtuaaliammattiosastot ja eettinen valvonta. Yhtenä punaisena lankana kulkee ay-liikkeen kansalaisjärjestöluonteen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen tiivistäminen jäsenten kanssa. Toinen punainen lanka on kysymys demokratian toteutumisesta niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin erityisesti ay-liikkeessä. Muutostrendeistä keskeisimmät ovat työelämän sirpaloituminen ja sukupolvenvaihdos.
Sukupolvenvaihdos ay-liikkeen haasteena
Ay-liikkeen työhön vaikuttavista muutoksista päällimmäiseksi nousee edessä oleva sukupolvenvaihdos. Hieman yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä – yli 700 000 ihmistä – vaihtuu työvoimassa 1995-2010. Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy jo tulevalla edustajakokouskaudella. Myös luottamusmieskunnassa on edessä vastaava sukupolvenvaihdos; luottamusmiehistä vaihtuu lähivuosina jopa 40 000. Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu monia muutoksia SAK:laisen jäsenistön rakenteeseen. Sukupolvenvaihdokseen liittyy toisaalta työvoiman koulutustason ja ammattitaitovaatimusten kohoaminen sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisen raja-aidan madaltuminen.
Asiakirjassa analysoidaan työelämän kehityssuuntia kaksijakoisiksi. Toisaalta työelämän kehitys on johtanut pätkätöiden lisääntymiseen, työn henkisen kuormittavuuden ja kiireen lisääntymiseen, omistajien etujen ylikorostumiseen. Työvoima jakautuu entistä selvemmin ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan ja työmarkkinat ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet. Palkkaerot ovat jälleen kasvussa. Positiivisia piirteitä puolestaan ovat taas yleisen koulutustason nousu, työllisyyden asteittainen paraneminen, pätkätyöntekijöiden aseman lainsäädännöllinen parantaminen, laadulliset uudistukset jne.
Työelämän muutos on johtanut myös mm. työsuhteiden pirstoutumiseen: jo useampi kuin joka neljäs (26 %) SAK:lainen työskentelee osa- ja/tai määräaikaisena tai muussa ns. epätyypillisessä työsuhteessa. Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä palvelutarpeita ja odotuksia ay-liikkeeltä. Toisaalta vakiintumattomissa työsuhteissa työskentelevät jäävät helposti luottamusmiehen ja ay-liikkeen tuen ulkopuolelle. On kuitenkin myönteistä, että Suomessa, päinvastoin kuin monissa muissa EU-maissa, myös pätkätyöntekijät järjestäytyvät ammattiliittoihin.
Luottamushenkilöiden määrä SAK:laisessa kentässä on vakiintunut lähelle sataatuhatta. Noin kaksi kolmesta SAK:laisesta työskentelee työpaikalla, jossa on luottamusmies. Työpaikkojen pienentyminen on kuitenkin johtanut luottamusmiesverkon harvenemineen, mikä on suuri haaste ay-liikkeen toimintatavoille. Jo noin puolet SAK:laisista työskentelee pienillä, alle 30-hengen työpaikoilla, joilta usein puuttuu luottamusmies.
Liikkeessä tulevaisuuteen asiakirjassa painotetaankin, että pienten työpaikkojen edunvalvonta on ratkaistava siten, etteivät ne jää luottamusmiestoiminnan ulkopuolelle. Uusina lääkkeinä mainitaan mm. alueelliset luottamusmiehet sekä verkoston täydentäminen yhdyshenkilöillä, joiden tehtävänä ei ole neuvotella vaan tiedottaa ay-asioista ja edistää järjestäytymistä. Myös ilman luottamusmiestä oleville työpaikoille on luotava verkkoyhteys ja liittojen toimitsijoiden on tarjottava niille erityistä tukea. Asiakirjassa ehdotetaan luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan uusien mallien kokeilemista yhdessä liittojen kanssa; tällainen tutkimusavusteinen hanke ehdotetaan käynnistettäväksi vuonna 2002.
Kansanliike vai vakuutuslaitos?
Työelämän muutoksen ja sukupolven vaihdoksen keskellä on keskeistä minkä roolin ay-liike jatkossa ottaa: onko SAK jatkossakin kansalaisjärjestö vai saako toiminta yhä enemmän vakuutuslaitoksen luonnetta. Asiakirjassa päädytään korostamaan SAK:laista ammattiyhdistysliikettä vahvana kansalaisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. SAK:laiset ovat edelleen vahvasti mukana ay-liikkeen toiminnassa. Noin joka neljännellä (26 %) eli noin 280 000 SAK:laista on toiminut ay-luottamustehtävissä. Noin joka kolmas (34 %) SAK:laisten liittojen jäsen on vuoden aikana osallistunut ay-toimintaan.
Liikkeen elinvoima edellyttää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuorovaikutusta. SAK:laisen ay-liikkeen on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidän kuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaan on kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on ay-liikkeen kyettävä kehittämään myös sisäistä kulttuuriaan ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeita kunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatava tukemaan toisiaan.
Tulevaisuudessa korostuu ay-liikkeen kyky toimia yhteydessä jäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyä tämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsenten työehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tiedotus- ja koulutuspalvelut.
Uusia toimintamuotoja demokratian ja laajan osallistumisen tueksi
Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjassa pohditaan paljon modernin ay-liikkeen toimintamuotoja – miten jäsenet saavat äänensä kuuluville, minkälaisia osallistumismahdollisuuksia jäsenillä on, miten turvataan demokratian toteutuminen päätöksenteossa.
SAK:n vahvuus on siinä, että jäsenistössä on sekä naisia, miehiä, nuoria ja varttuneempia, eri toimialoja, eri kokoisten työpaikkojen työntekijöitä jne. On kuitenkin edelleen vahvistettava niiden ryhmien asemaa ja osallisuutta, jotka eivät ole tulleet riittävän hyvin huomioiduksi. Nuorten ja naisten osuutta liittojen päätöksentekoelimissä on välttämätöntä lisätä myös erityistoimin, tarvittaessa kiintiöin.
Tulevaisuuden ammattiyhdistysliike on nykyistä monikulttuurisempi, kirjoittajat arvioivat. Ulkomaalaisten määrä suomalaisessa työelämässä lisääntyy ja ay-liikkeen on löydettävä tavat tavoittaa myös heidät. Tämä merkitsee mm. eri kieliä taitavien ja eri kansallisuuksia edustavien työntekijöiden palkkaamista ay-liikkeeseen jo lähitulevaisuudessa.
Tärkeää on, että SAK:lainen ay-liike on jäsentensä näköinen ay-liike. Ay-toiminta ei voi olla vain etukäteen tiukasti määriteltyä. Esimerkiksi nuorilla työntekijöillä on oltava mahdollisuus valita vaihtoehtoisia osallistumisen muotoja. Perinteisten, muodollisten kokousrutiinien vaihtoehdoksi voivat muotoutua verkostot, joissa nuoret voivat löytää toisensa.
Asiakirjassa korostetaan, että SAK:laisessa ay-liikkeessä on suosittava menetelmiä, joilla jäsenen yksilöllinen mielipide saadaan paremmin esille. Muodollisten kokousten rinnalla on käytettävä aktiivisemmin mm. työntekijä- ja jäsenkyselyjä. Liittojen jäsenäänestykset kuuluvat olennaisesti jäsendemokratiaan. Myös keskusjärjestösopimusten viemistä jäsenäänestykseen on harkittava. Laajaa kenttäkäsittelyä tarvitaan myös sopimustavoitteita asetettaessa.
Mahdollisimman laajan osallistumisen ohella myös edustuksellisella demokratialla on SAK:n kaltaisessa suuressa organisaatiossa tärkeä merkitys. Edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan toimi, ellei päättäjillä ole valtuuksia valitsijoiltaan. Vain jatkuva vuorovaikutus valitsijoihin varmistaa, että päätökset vastaavat jäsenten oikeustajua. Edustuksellisuus ei tarkoita eristäytymistä vaan vuorovaikutusta, jossa oma vastuunsa on myös jäsenillä. Tärkeimmät paikallisen demokratian toteuttajat työpaikoilla ovat jatkossakin luottamushenkilöt ja ammattiosastot, joiden työtä on tuettava.
Verkko avaa uusia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Uusia toimintamuotoja ja vaikuttamiskanavia etsittäessä verkkoviestintä tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia. Verkkoympäristön rooli ay-liikkeen tapaisessa laajassa verkostossa on toimia liikkeen mobilisoijana, nopean tiedon levittäjänä, toiminnan koordinoijana yli rajojen, oppimisympäristönä, kehitystyön tukena ja kokemusten välittäjänä sekä kansainvälisenä ja kansallisena jäsenneuvonnan väylänä. Asiakirjassa ehdotetaan myös virtuaaliammattiosastotoimintaan liittyvien kokeilujen käynnistämistä.
Verkko tarjoaa mahdollisuuksia erilaisten demokratian toteutumista tukevien foorumeiden kehittämiseksi. Tällaisia ovat mm. jäsen- ja luottamusmieskyselyt, jäsenpalautteiden vastaanotto, keskustelufoorumit, kannanottojen valmistelu. Asiakirjassa painotetaan, että jäsen ei saa jäädä pelkäksi kohteeksi ay-liikkeen omassa verkossa. Verkko tarjoaa mahdollisuudet aktivointiin, mutta osallistuvan demokratian lisääminen monipolvisessa järjestöorganisaatiossa vaatii jatkuvaa tukea
SAK on ollut kansalaisjärjestöjen eturintamassa hyödyntämässä verkkoviestinnän mahdollisuuksia. SAK avasi oman internetpalvelunsa ensimmäisen pohjoismaisena keskusjärjestönä vuonna 1995 ja uusittu, aiempaa vuorovaikutteisempi palvelu avattiin tammikuussa 2001. Jäsenkunnan tietoyhteiskuntavalmiuksia on aikaisemmin pyritty lisäämään mm. SAK:n jäsenmikrokampanjoilla, jotka aloitettiin vuonna 1998 ja joiden kautta noin 15 000 SAK:n jäsenliiton jäsentä on tilannut itselleen kotitietokoneen.
Tavoitteena on, että alkavan edustajakokouskauden aikana kaikille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille saataisiin yhteys verkkoon ja sähköpostiosasto. Kaikille paikallisjärjestöille puolestaan hankitaan tietokone, internetyhteys ja yhtenäiset sähköpostiosoitteet sekä tarjotaan tietotekniikkakoulutusta.
Työtaisteluoikeus jatkossakin yksi vaikuttamiskeinoista
Työtaistelujen määrä on viime vuosina tuntuvasti vähentynyt. Tästä huolimatta työnantajat ovat yhä harvinaisemmiksi käyvien lakkojen yhteydessä esittäneet lakko-oikeuden rajoittamista. Asiakirjassa korostetaan, että järjestöllinen painostustoiminta, työtaistelut, mielenosoitukset ja muu suora toiminta kuuluvat demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisoikeuksiin. Näiden perusoikeuksien kaventamisen SAK torjuu jyrkästi. SAK hyväksyy kansalaisten suoran toiminnan, mutta suhtautuu esimerkiksi kansalaistottelemattomuuteen vastuullisesti. Lainvastainen toiminta ei ole lähtökohta ay-liikkeen vastuulliselle toiminnalle.
Asiakirjassa arvioidaan, että ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta perustuu edelleen viime kädessä voimaan, joka sillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jäsenistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei ole myöskään vaikutusvaltaa.
Työtaistelu kuuluu jatkossakin ay-liikkeen vaikutuskeinoihin. Sitä käytetään harkiten. Lakko-oikeus on länsimaisen oikeusvaltion keskeinen ominaisuus ja tätä oikeutta joudutaan tulevaisuudessakin puolustamaan. Ay-liikkeellä tulee olla käytössä erilaisia työtaistelumalleja sekä laajaa työtaistelua suppeampia keinoja, joista saatuja kokemuksia voidaan liittojen kesken vaihtaa. Liike-elämän kehittyminen, juuri oikeaan aikaan -toiminta sekä imagon merkitys yritysten menestykselle antavat myös ay-liikkeelle uusia toimintamahdollisuuksia. Monikansallisten yritysten aiheuttamissa kriisitapauksissa tarvitaan nopeutta ja tehokkuutta. Tällaisiin tilanteisiin on kehitettävä oma kriisitoiminnan malli. Ylikansallisille työtaistelutoimille on luotava kansainvälisen ay-liikkeen yhteiset pelisäännöt, asiakirjassa todetaan.
Uusia yhteistyöavauksia
Asiakirjan kirjoittajat näkevät, että ammattiyhdistysliikkeen täytyy entistä enemmän avautua ja hakea kumppanuuksia yhteiskunnassa. Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirja pohtii niin perinteisten kuin uudempien yhteistyökumppanuuksien merkitystä ammattiyhdistysliikkeen työlle. Asiakirja toteaa, että voidakseen vaikuttaa tehokkaasti SAK:lainen ay-liike tarvitsee yhteistyökumppaneita. Yhteistyö niin toisten ammattijärjestöjen, poliittisten puolueiden, kansalaisjärjestöjen kuin kirkon kanssa on luonteva osa SAK:n toimintaa etujärjestönä.
Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike vaan myös yhteiskunnallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Laajasta tehtäväkentästään huolimatta ay-liike ei voi olla mukana kaikessa eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuussa koko yhteiskunnan päätöksenteosta. SAK:laista ammattiyhdistysliikettä luonnehditaan asiakirjassa turvallisuuden, työn ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liikkeeksi.
Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa ja kuuluvat länsimaiseen demokratiaan. Toisin kuin ay-liike kansalaisliikkeet ovat usein yhden asian liikkeitä. Myös SAK on kansalaisjärjestö, jolla on erityinen tehtävä työelämän kehittämisessä. Asiakirjassa todetaankin olevan luontevaa, että SAK hakeutuu yhteistyöhön muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.
Naisliike ja kuluttajaliike mainitaan asiakirjassa esimerkkeinä liikkeistä, joiden toiminnan tavoitteissa on paljon yhteistä ay-liikkeen kanssa. Yhteisiä tavoitteita kansalaisjärjestöjen on löydettävissä mm. kansainvälisessä vaikuttamisessa monikansallisiin yrityksiin ja maailmakauppaa ja -taloutta ohjaaviin järjestöihin sekä ympäristökysymyksissä. Kolmanneksi teemaksi nostetaan kansalaistoiminnan vahvistaminen demokratian turvana ja inhimillisten arvojen edistäjänä. Yhtenä esimerkkinä uusista kumppanuuksista SAK:ssa pidetään yhteistyötä kansainvälisen ATTACK-järjestön kanssa.
SAK nostaa ensimmäistä kertaa kirkon yhteistyökumppanikseen myös ohjelmallisella tasolla. Asiakirja muistuttaa, että kirkolla on ollut ay-liikkeen kanssa yhteisiä pyrkimyksiä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten aseman parantamisessa. Kirkkojen sosiaalinen ja eettinen toiminta on lähellä SAK omia tavoitteita. SAK:n pyrkimyksenä onkin jatkaa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkon ja muidenkin kirkkokuntien kanssa markkinatalouden toimivuuteen liittyvän eettisen keskustelun edistämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi.
SAK valmis tiivistyvään palkansaajayhteistyöhön
Asiakirjassa analysoidaan palkansaajajärjestöyhteistyön tulevaisuutta kahden vaihtoehdon pohjalta. Tekijät arvioivat, että nykyisenlainen, paikallaan pysyvä yhteistyörakenne johtaa ajan mittaan lisääntyviin vastakohtaisuuksiin ja järjestörajariitoihin. Sen tähden kirjoittajat asettuvatkin kannattamaan yhteistyön asteittaista tiivistämistä. Tämä voi tapahtua pyrkimällä yhdenmukaistamaan sopimuspoliittista edunvalvontaa ja sopimusrakenteita. Yksi mahdollisuus on lisätä yhteistyötä myös yhdistämällä joitakin toimintoja asteittain. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta, koulutus- ja tutkimustoiminta, lomatoiminta, keskusjärjestöjen lehdet tai tiedotuksen osat, opiskelijainformaatio sekä juridiset palvelut. SAK on omasta puolestaan valmis selvittämään mahdollisuudet myös koko ay-liikkeen uuteen järjestölliseen ja edunvalvonnalliseen eheytykseen.
Palkansaajajärjestöjen yhteistyön kiinteyttämiseksi ehdotetaan perustettavaksi yhteinen hanke, jossa selvitetään järjestölliset ja edunvalvontaan liittyvät yhteistyön kehittämismahdollisuudet. Hankkeen osana tulisi uudistaa keskusjärjestöjen välisen yhteistyön, työtaisteluiden ja järjestämisriitojen ratkaisemisen pelisäännöt.
Asiakirjassa painotetaan myös yhä tiiviimmän työnantaja-yhteistyön merkitystä mm. työelämän kehittämisessä. Toimivassa yhteistyössä ay-liike voi yhtä aikaa edistää sekä yrityksen ja työpaikan menestystä että työntekijöiden hyvinvointia. Menestyvä yritys tai työpaikka pysyy parhaiten tarjoamaan hyvät työn tekemisen ehdot työntekijöille.
SAK ottaa selvän kannan, että järjestö on valmis yhteistyöhön kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, jotka ovat valmiita edistämään oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja tunnustavat palkansaajaliikkeen roolin yhteiskunnassa, Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen on myös ay-liikkeelle keskeinen huoli – siksi asiakirjassa pidetään tärkeänä mm. toimia äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.
Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirja muistuttaa myös, että poliittisella työväenliikkeellä, työväenpuolueilla ja toisaalta ammattiyhdistysliikkeellä on yhteiset juuret. SAK:laisen ay-liikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja työelämän uudistusliikkeenä ei voi toteutua muutoin kuin yhteistoiminnassa puolueiden kanssa. Yhteistyön pohjana toimivat samansuuntaiset arvot ja käsitys oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta toimivat yhteistyön pohjana. Yhteistyössä SAK on kuitenkin itsenäinen ja riippumaton.
Eettinen valvonta ay-liikkeen tehtävänä
Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjassa pohditaan myös yritysten eettisen toiminnan ja ay-liikkeen suhdetta. Asiakirjassa todetaan, että ay-liikkeen on vastustettava uutta, markkinatalouden liberalistista ihannetta palvovaa ja pelkästään omistajien sijoitusten kasvattamiseen pyrkivää yrityskulttuuria. Esimerkiksi irtisanoessaan työntekijöitään kannattavat yritykset rikkovat nyky-yhteiskunnassa moraalikoodia, jonka mukaan yrityksellä on jokin vastuu työntekijöistään kun sillä menee hyvin. Taloudelliset seuraamukset työnantajille ovat aivan liian vaatimattomat.
Asiakirjassa todetaan, että vastatoimina ay-liikkeen on kehitettävä mm. julkisuuskampanjoita sekä jatkuvaa yritysten seurantaa. Ay-liikkeen tulee edellyttää, etteivät epämoraalisesti toimivat yritykset nauti julkista rahoitustukea ja että ihmisten tietoisuus sosiaalisesti vastuuttomista yrityksistä ja niiden tuotemerkeistä kasvaa. Epäeettisesti toimivien työnantajien seuranta (”Trade Union Watch”) on yksi vaihtoehto eettisiä sääntöjä rikkovien yritysten toiminnan esillenostamiseen. Eettinen valvonta edellyttää riittävän selkeitä kriteereitä epäeettiselle toiminnalle. Kriteerien luomisen pohjana ovat lainsäädännön ohella yleiset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset.
Asiakirjassa todetaan, että seuranta voitaisiin toteuttaa joko osallistumalla muiden järjestöjen ja tahojen ylläpitämän eettisen valvonnan organisaation kautta tai perustamalla oma, eettisestä toiminnasta vastaava ihmisoikeusyksikkö keskusjärjestön toimistoon. Yksikön tehtävänä olisi seurata työntekijöiden oikeuksien toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti. Seurantaa harjoittaisiin yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten ay-järjestöjen sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa.
Lisätietoja
Osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. 0400 463 870
Koulutuspäällikkö Markku Liljeström, puh. 0400 472 775