Kuva Gorilla.
SAK kiittää indeksikorotusten aikaistamista
Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet elinkustannuksia. Nopeasti nousevat hinnat ovat todella ikävä ilmiö. Siitä kärsivät kaikki, eikä hallituksella ole siihen puuttumiseen käytössään erityisen hyviä keinoja. Sodan aiheuttaman niukkuuden oloissa veroelvytys pikemminkin kiihdyttäisi inflaatiota entisestään.
Kohonneista hinnoista kärsivät erityisesti pienituloiset.
– Pienimpien sosiaalietuuksien indeksikorotuksien aikaistaminen on merkittävä ja erinomainen päätös. Se on rajattu ja toimiva täsmätoimi inflaatiosta eniten kärsiville, sanoo SAK:n johtaja Jyrki Konola.
Pidämme ymmärrettävänä, että kriisin takia hallitus joutui budjettineuvotteluissaan taas venyttämään valtion rahankäyttöä rajoittavaa kehysmenettelyä. Hallitus päätti lisäpanostuksista puolustukseen, venäläisestä fossiilienergiasta irtautumiseen ja huoltovarmuuteen.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman epävarmuuden takia satsaukset turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen ovat tarpeellisia, eikä niiden tekeminen kehysten puitteissa ollut tässä tilanteessa realistista.
Hallituksen satsaukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan luovat edellytyksiä tulevalle talouskasvulle. Hallitus linjasi, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana rahoituksen kokonaisuutta alkaen vuodesta 2023.
Hallitus päätti myös lisätä ammatillisen koulutuksen pysyvää rahoitusta. Kokonaisuutena rahoitus kuitenkin pienenee, koska samaan aikaan ammatilliseen koulutukseen suunnatut määräaikaiset tulevaisuusinvestoinnit ovat päättymässä.
– Päättyvien määräaikaisten rahojen osittainen kompensointi on todella tärkeää, mutta tämä ongelma oli itseaiheutettu. Tulevaisuudessa pitää pyrkiä pitkäjänteisempään politiikkaan. Pysyvien rahatarpeiden kattaminen määräaikaisella rahoituksella aiheuttaa vain turhaa säätöä ja epävarmuutta, huomauttaa Konola.
Hallitus ei sopinut merkittävistä verotoimista kehysneuvotteluiden yhteydessä. Verotukseen on kuitenkin syytä palata syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä.
– Turvallisuuspoliittisen tilanteen ja sen välittömien seurauksien edellyttämät lisämenot voidaan nyt hoitaa velkarahalla. Pidemmällä aikavälillä myös tällaiset välttämättömät ja kehysten ulkopuoliset menot pitää rahoittaa veroilla tai karsimalla muita menoja. Suhdannetilanteen salliessa budjettiriihessä voisi olla syytä harkita julkista taloutta vahvistavia veronkorotuksia, pohtii Konola.
SAK on esittänyt jo aiemmin, että valtion rahankäyttöä ohjaavaa kehysjärjestelmää täytyy uudistaa ja julkista taloutta vahvistaa.