SAK kiirehtii kotimaista valmistautumista EU:n laajentumiseen
SAK:n itälaajentumisraportti:
SAK:n tänään julkaistussa itälaajentumisraportissa vaaditaan toimia työmarkkinahäiriöiden ja haitallisen verokilpailun estämiseksi Euroopan unionin laajentuessa vuonna 2004. SAK suhtautuu laajentumiseen periaatteessa myönteisesti, mutta edellyttää huolellista kotimaista valmistautumista. Ulkomaalaislaki ja työehtojen valvontaa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa hyvissä ajoin ennen laajentumista. Työehtovalvontaan on saatava lisäresursseja jo ensi vuoden talousarviossa. Myös asumisperusteisen sosiaaliturvan muutostarpeet tulee ripeästi selvittää.
Taloudelliset ja sosiaaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat suuria. Niiden kurominen umpeen vie vuosikymmeniä. Esimerkiksi bruttomääräinen keskipalkka oli viime vuonna Suomessa yli kuusinkertainen Viroon verrattuna. Tarvitaankin siirtymäkauden järjestelyjä, jotta muutos voidaan toteuttaa hallitusti.
Raportissa painotetaan, että laajentumisesta on oltava hyötyä sekä uusille että vanhoille jäsenmaille, eikä se saa lisätä työttömyyttä Suomessa. Epäreilu kilpailu halpatyövoimalla on estettävä. Eniten ongelmia työmarkkinoille voi aiheutua palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisesta välittömästi, koska sitä kautta kierretään suomalaisia työehtosopimuksia ja vältetään työvoiman liikkuvuudelle asetettuja rajoituksia.
Vaikka itälaajentumiseen etenkin alkuvaiheessa liittyy varsin paljon ongelmia, Suomen kansantaloudelle laajentumisesta koituva hyöty voi ajan mittaan ylittää nettomaksujen kasvun menetykset. Laajentuminen avaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa ja asiakaskuntaansa. Siten se voi tuoda lisätyötä myös suomalaisille palkansaajille. Aidon sisämarkkinan syntyä Itämeren talousalueelle SAK pitää mahdollisuutena, johon on tartuttava.
Ulkomaalaisia työntekijöitä kohdeltava tasavertaisesti
Itälaajentumisesta aiheutuvaa muuttoliikettä on vaikea etukäteen ennustaa, koska muuttopäätöksiin vaikuttavat monet taloudelliset sekä kulttuuriset tekijät. Arviot Suomeen tulevien pysyvien tai tilapäisten työntekijöiden määrästä vaihtelevat parista tuhannesta enintään muutamaan kymmeneen tuhanteen vuodessa.
Ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen on syytä suhtautua myönteisesti, jos tulijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja suomalaisia työehtoja noudatetaan. Työelämän kasvava kansainvälistyminen on nähtävä voimavarana eikä uhkana, todetaan raportissa. SAK on osaltaan käynnistänyt monikulttuurisuutta työyhteisössä tukevan ETMO -projektin. Syyskuussa avataan ay-liikkeen neuvontapiste Tallinnassa. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat julkaisseet myös oppaan Suomeen saapuville ulkomaalaisille työntekijöille.
Raportissa suositellaan, että ammattiliitot nykyistä aktiivisemmin järjestävät ulkomaalaisia työntekijöitä jäsenikseen ja puolustavat heidän etujaan. Edunvalvontapalveluja on oltava saatavilla myös viroksi, venäjäksi ja englanniksi.
Siirtymäajan lyhentämistä ei syytä ennakoida
Raportissa pidetään myönteisenä sitä, että Suomi SAK:n kannan mukaisesti soveltaa joustavaa, enintään seitsemän vuoden siirtymäaikaa työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Jäsenyyssopimuksissa koko seitsemän vuoden joustava siirtymäaika onkin otettava käyttöön ilman varaumia.
Ei ole syytä lähteä ennakoimaan siirtymäajan lyhentämistä heti kahden vuoden kuluttua. Ensiksi on nähtävä Suomen työllisyyskehitys, eli ulkomaisen työvoiman todellinen tarve, ja kuinka ulkomaalaisten työehtovalvonta on saatu toimimaan. Jos työsyrjintää ja halpatyövoimalla keinottelua ei esiinny ja valvonta toimii, voidaan siirtymäaikaa mahdollisesti lyhentää. Seuraavan hallituksen asia on arvioida lyhentämismahdollisuuksia kolmikantaisen valmistelun pohjalta.
Muutospaineita asumisperusteiseen sosiaaliturvaan
Raportissa muistutetaan, että sellainen Suomeen suuntautuva muuttoliike, jossa työn tekemisen sijasta halutaan vain hyötyä maan etuusjärjestelmistä, ei voi olla tarkoituksenmukaista eikä Suomen etujen mukaista. Itälaajentuminen ja sosiaaliturvan koordinaatio EU:ssa aiheuttaa muutostarpeita joidenkin asumisperusteisten etuuksien myöntämiseen Suomessa, mm. kotihoidontukeen. Etuuksien taso tulisi suhteuttaa työskentely- ja asumisvuosiin Suomessa kuten kansaneläkkeissä jo menetellään. SAK edellyttää laajentumisen ja suomalaisen sosiaaliturvan muutostarpeiden selvittämistä niin, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehditään saattaa voimaan ennen vuotta 2004.
Ulkomaalaislaki ja työlupakäytäntö uudistettava
Raportissa pidetään myönteisenä ulkomaalaislakityöryhmän ehdotuksia työlupakäytännön uudistamiseksi. Lakiluonnoksessa työnantajan olisi esimerkiksi ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaiseen työntekijään sovellettava työehtosopimus. Tämä lisäisi luottamusta siihen, ettei ulkomaalaista työvoimaa tuoteta Suomeen keinottelutarkoituksessa. Esityksen mukaan työnantaja joutuisi aina myös tekemään asiallisen työsopimuksen. Väärinkäytöstapauksissa raportti vaatii ammattiliitoille kanneoikeutta, minkä puuttuminen vaikeuttaa tällä hetkellä väärinkäytöksiin puuttumista.
SAK:n raportissa arvioidaan, että tarvittavat ulkomaiset työntekijät ja asiantuntijat saadaan maahan nykyistä työlupakäytäntöä kehittämällä. Vaikeammaksi työvoiman saatavuus muuttuu aikaisintaan vuoden 2012 jälkeen. Tällöin jo pisimmätkin nyt esillä olevat siirtymäajat ovat päättyneet, ja työvoima ja ihmiset liikkuvat vapaasti koko 500 miljoonan ihmisen EU:ssa.
Haitallinen verokilpailu lisääntyy
Yksi seuraus EU:n laajenemisesta on haitallisen verokilpailun kiihtyminen. Se voi johtaa yritysten sijoittumiseen halvempien verokantojen maihin ja siten vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyyttä Suomessa.
Esimerkiksi Virossa yhteisöveroa ei ole, kun se Suomessa on 29 prosenttia. Virossa yritys ei maksa voitoistaan veroja lainkaan ja investoinnit ovat verovapaita. Omistaja maksaa veroa vasta, jos hän ottaa rahoja ulos yrityksestä omaan käyttöönsä kaikille saman 26 prosentin tuloveron mukaan. Arvonlisäveron nimellisprosentti on 18, mutta alle 16 000 euron liikevaihdolla ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi. Myös sosiaalimaksut ovat Virossa selvästi alhaisempia kuin Suomessa.
Olisi välttämätöntä, että EU:ssa verotuksen vähimmäistasojen määräämisessä voitaisiin käyttää enemmistöpäätöksiä. Muutoin veroparatiisimaat estävät suhteellisen etunsa menettämisen yksimielisyysperiaatteeseen vedoten. Tämä on keskeinen ay-liikkeen tavoite unionin tulevaisuuskeskustelussa ja perussopimusten uudistamisessa.
Harva asutus, työttömyys ja raja-alue tukikriteereiksi
Suomen kannalta on tärkeää, että koheesio- ja rakennerahastovaroja voidaan laajentumisen jälkeenkin suunnata etäisille, harvaan asutuille ja pitkistä välimatkoista kärsiville alueille, raja-alueille sekä erityisen vaikeasta työttömyydestä tai rakennemuutoksesta kärsiville alueille. Neuvottelijoiden on pidettävä huolta, että harvaan asutut pohjoiset alueet eivät putoa parhaiden tukien piiristä. Tukikriteerinä tulisi ottaa huomioon, että Suomen ja Venäjän rajalla on yksi maailman suurimmista elintasokuiluista. Palkansaajien kannalta on tärkeää, ettei kaupunkialueita suljeta rakennetukien ulkopuolelle.
Järjestäytymisaste ja työehtosopimustoiminta heikkoja
Raportissa arvioidaan myös hakijamaiden ay-liikettä ja työmarkkinoita. Kaikista ehdokasmaista puuttuu miltei kokonaan Suomeen verrattava liittojen valtakunnallinen työehtosopimustoiminta. Tällä hetkellä ay-liikkeellä on todellista neuvotteluvoimaa lähinnä Tsekin tasavallassa ja Sloveniassa. Merkkejä paremmasta on myös Puolassa ja Virossa. Sopimusjärjestelmän kehittymistä hidastaa hakimaiden matala järjestäytymisaste: vain noin 15-20 prosenttia työvoimasta kuuluu ammattiliittoon. Myös työnantajajärjestöillä on heikko edustavuus ja talous. Järjestäytymistä olisikin tärkeää vahvistaa sekä työntekijä- että työnantajapuolella.
Jäsenyyshakemus ja -neuvottelut ovat vaikuttaneet myönteisesti sekä työ- että sosiaalilainsäädännön kehittämiseen hakijamaissa. Matka säädöksistä todellisuuteen on kuitenkin pitkä. Suurimmat puutteet ovat työsuojelussa.
EU-lainsäädännön toimeenpano parantaa kiistatta ehdokasmaiden palkansaajien asemaa. Siksi heidän kannattaakin äänestää maansa EU-jäsenyyden puolesta. Suomalaisten palkansaajien kannalta taas on tärkeää, että palkka- ja elintaso nousevat ripeästi uusissa jäsenmaissa. Ammattiliittojen neuvotteluvoiman kasvattaminen uusissa jäsenmaissa onkin SAK:n lähialueyhteistyön päätavoite, raportissa todetaan.
Lisätietoja:
Apulaisjohtaja Matti Viialainen 040 760 6250
Itälaajentumisraportti kokonaisuudessaan (pdf)Itälaajentumisraporttiin liittyvät kaaviot (pdf)