Pääministeri Sanna Marin Helsingin Säätytalolla talouden kehysriihessä. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia / Creative Commons (CC BY 2.0)
SAK kehysriihestä: Epidemian ja talouskriisin hoitaminen nyt ensisijaista
SAK:n mielestä maan hallitus teki viisaasti, kun se kehysriihessä keskittyi akuutin epidemian ja sen aiheuttamien haittojen torjumiseen. Kuntien talouden vahvistaminen ja epidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevien toimeentulon turvaaminen ovat hyviä ratkaisuja.
Hallitus teki kehysriihessään lukuisia päätöksiä, joilla se pyrkii reagoimaan epidemiaan ja sen aiheuttamiin taloudellisiin haittoihin. Talouspolitiikan kokonaisuudesta ja julkisen talouden tulevasta vahvistamisesta linjataan vasta syksyn budjettiriihessä.
– Hallitus teki oikein keskittyessään nyt akuutin kriisin hoitamiseen ja inhimillisen kärsimyksen minimoimiseen. Talouspolitiikan laajemmasta kokonaisuudesta on parempi sopia sitten, kun epidemian aiheuttamat vaikutukset täsmentyvät ja tilanne rauhoittuu, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Uusien yritystukien lisäksi hallitus huomioi epidemian vuoksi palkatta töistä poissaolevien toimeentulon turvaamisen. Työmarkkinajärjestöt olivat aiemmin ehdottaneet täyttä ansiomenetyskorvausta niille, jotka joutuvat koulujen sulkemisen takia olemaan kotona. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (723,50 euroa kuukaudessa) suuruinen.
– Ilahduttavaa, että hallitus on huomioinut ihmisten hädän ja huolen toimeentulostaan epidemian aikana. Ihmisten toimeentulosta on pidettävä huolta niissä tapauksissa, joissa he eivät epidemianrajoitustoimien takia pysty olemaan töissä.
Epidemia aiheuttaa kunnille paljon terveydenhuoltoon liittyviä menoja samalla kun niiden verotuotot romahtavat. Nyt kehysriihessä päätettiin kuntien tukemisesta yhteensä noin puolentoista miljardin euron edestä. SAK pitää tätä välttämättömänä panostuksena hyvinvointivaltion perustan turvaamiseksi.
Kehysriihessä sovittiin työttömyyskassojen toiminnan tukemisesta 20 miljoonalla eurolla työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen mukaisesti. Sen sijaan työmarkkinajärjestöjen ehdotus valtion rahoitusosuudesta lomautuspäivärahoihin ja valtion takauksesta Työllisyysrahaston velanotolle jäivät vielä päättämättä.
– Työttömyyden historiallisen nopea nousu edellyttää poikkeuksellisia toimia työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi. Tältä osin tullaan vielä tarvitsemaan uusia päätöksiä, muistuttaa Kaukoranta.
SAK oli yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa toivonut, että kehysriihessä olisi päätetty työttömyysturvan määräaikaisesta korottamisesta, työttömyysturvan enimmäisaikalaskurin jäädyttämisestä ja palkkaturvan vahvistamisesta. Hallitus lykkäsi kuitenkin päätöksenteon talouden määräaikaisista elvytystoimista toukokuun lisätalousarvioon.
– Elvytyksestä ehtii sopia vielä toukokuussakin, mutta se ei saa unohtua. Pelkät yrityksille suunnatut tuet eivät riitä, vaan tulemme tarvitsemaan myös kokonaiskysyntää nostavaa elvytystä, jotta taantuma ja työttömyys eivät pitkity. Työttömyysturvan määräaikainen parantaminen olisi tehokas ja oikeudenmukainen keino siihen, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.