SAK kehysriihestä: Asioiden kiireellisyys laitettiin oikeaan järjestykseen

Kehysriihineuvotteluissa hallitus päätyi ylittämään aiemmin sopimansa menokehyksen vielä vuosina 2022–2023. Hallitus sopi myös maltillisista veronkorotuksista ja julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.

– Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen ei ole samalla tapaa kiireellinen asia kuin korona ja siitä jaloilleen nouseminen, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Hallitus sopi kehysriihessä työllisyystoimista, joilla pyritään auttamaan ihmisiä pääsemään töihin. Jotkut näistä aiheuttavat julkiselle taloudelle myös suoria kustannuksia, mutta toimien oikeutus tulee siitä, että ne lisäävät osallisuutta ja parantavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Esimerkiksi päätös käynnistää osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävä Välittäjä oy Ruotsin Samhall-yhtiön mallin pohjalta on tällainen positiivinen työllisyystoimi.

– Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen on juuri oikeanlaista työllisyyspolitikkaa, jossa keskiössä on ihmisten auttaminen eikä rankaiseminen. Tällaisilla toimilla vahvistetaan osallisuutta, kun taas sosiaaliturvan heikennyksillä lisättäisiin eriarvoisuutta.

Edeltävät hallitukset ovat leikanneet koulutuksesta ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Osaamisen kriisiä on korostanut entisestään korona-ajan etäopiskelu. Siksi nyt kehysriihessä tehdyt panostukset koulutukseen ovat erittäin tervetulleita.

– Meille on kertynyt hyvinvointivelkaa, joka täytyy maksaa mahdollisimman pian. Koko väestön osaamisen varmistaminen ehkäisee syrjäytymistä ja tukee taloutta ja työllisyyttä pitkälläkin aikavälillä, Ilkka Kaukoranta sanoo.

Työttömyysturvaan ei tullut uusia heikennyksiä

Kehysriihessä päätettiin työvoimapalveluiden siirtämisestä kuntiin.

– Olennaista ei ole, kuka työllisyyspalvelut järjestää, vaan se, että palvelut aidosti tukevat ja auttavat työttömiä työllistymään. Työttömien palveluiden siirto kuntiin voi parhaimmassa tapauksessa parantaa palveluita, mutta jatkotyössä on varmistettava, että kunnat saavat riittävät kannustimet ja resurssit laadukkaiden palveluiden tuottamiseen, vaatii SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

Hallitus päätti tehdä hallituskauden loppuun mennessä uusia työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

– Uusien työllisyystoimien hakeminen ei saa johtaa uusiin työttömyysturvan heikennyksiin. Hallitus on jo aiemmin päättänyt työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta sekä työttömien työnhakuvelvoitteita merkittävästi kiristävästä pohjoismaisen työnhaunmallin valmistelusta. Näiden lisäksi ei tarvita mitään uusia kiristyksiä tai heikennyksiä, huolehtii Siekkinen.

Teollisuuspolitiikka luo edellytyksiä työllisyydelle ja talouskasvulle

Kehysriihen yhteydessä hallitus sopi teollisuuspoliittisesta ohjelmasta ja teollisuuden sähköistämisen tuesta. Vanhan päästökauppakompensaation korvaavan teollisuuden sähköistämisen tuen tarkoitus on edistää päästövähennyksiä, torjua hiilivuotoa ja turvata teollisuuden kilpailukykyä.

– Suljettavasta tehtaasta irtisanottavaa työntekijän ei auta se, että työttömyysturvaa leikataan. Sen sijaan uuden työpaikan löytymistä voidaan helpottaa investointeihin kannustavalla elinkeinopolitiikalla, muistuttaa SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen.

Suomalaista työelämää pitää kehittää pohjoismaisen mallin pohjalta

Kehysriihen yhteydessä neuvoteltiin myös paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitus päätyi pitäytymään hallitusohjelman kirjauksessa, eli paikallista sopimista edistetään työehtosopimusten kautta. SAK kannattaa työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa tasapuolista paikallista sopimista. Työnantajien irtaantumiset alakohtaisista työehtosopimuksista ovat kuitenkin heikentäneet edellytyksiä paikallisen sopimisen edistämiselle.

– Kattavat alakohtaiset työehtosopimukset muodostavat pohjoismaisen mallin ytimen. Kun työnantajat horjuttavat työmarkkinoiden peruskiveä, niin sen päälle on vaikea samaan aikaan rakentaa uutta. Työnantajien pyrkimykset irtautua sopimusjärjestelmästä vaikeuttavat tasapuolisen paikallisen sopimisen edistämistä, toteaa SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila.

Hallituksen kunnianhimoiset suunnitelmat lisätä työperäistä maahanmuuttoa korostavat entisestään työehtosopimusten ja työelämän minimiehtojen merkitystä.

– Työmarkkinajärjestöt kannattavat työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta samalla pitää varmistaa suomalaisten työehtojen noudattaminen. Hallitusohjelman kirjaukset alipalkkauksen sanktioinnista pitää toteuttaa ja työehtosopimusten yleissitovuus turvata, vaatii Huovila.