SAK ja sen liitot eivät hyväksy jäsentensä työsuhdeturvan heikentämistä – Kysymyksiä ja vastauksia järjestöllisistä toimista
SAK:n hallitus totesi 3. syyskuuta pidetyssä kokouksessaan, että sen liitot aloittavat järjestölliset toimet myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, jos lakialoitetta alle 20 hengen yritysten irtisanomiskynnyksen laskemisesta henkilöperusteisesti ei vedetä takaisin.
Maan hallitus on jatkanut irtisanomisia helpottavan lakimuutoksen valmistelua ja ensimmäiset ammattiliittojen toimet alkavat ensi maanantaina eli 17. syyskuuta.
Miksi puhumme pärstäkerroinirtisanomisista?
Yksittäisen työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä ei saa perustua yksilöimättömiin ja epämääräisiin väitteisiin. Näin kuitenkin kävisi, jos työsuhdeturvaa heikennetään hallituksen kaavailemalla tavalla.
Käytännössä lain toteutuminen tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi entistä useammin vedota luottamuspulaan esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijä on ollut eri mieltä työnantajan kanssa tai tuonut esiin työpaikan epäkohtia.
Ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan työpaikan koon perusteella on myös kyseenalaista.
Miksi ammattiliitot ovat aloittaneet työtaistelutoimet jo nyt, vaikka lakiesitystä ei vielä ole?
Hallitus on perustellut irtisanomisten helpottamista sen myönteisillä työllisyysvaikutuksilla. Kaksi tutkimuslaitosta on kuitenkin todennut vaikutukset työllisyyteen jo lakiluonnoksen pohjalta vähäisiksi, joten hallituksella ei pitäisi olla mitään syytä viedä lakialoitetta eteenpäin.
Me haluamme varmistaa, että vahingollinen aloite ei koskaan etene lainsäädäntöön, joten toimimme tässä vaiheessa.
Miksi turvaudumme järjestöllisiin toimiin?
Käytämme niitä laillisia keinoja, joita meillä on käytettävissä mielipiteen ilmaisuun. Työtaistelu on näistä keinoista äärimmäisin, ja siihen turvaudutaan vain kun muut keinot eivät riitä. Työtaistelussa palkansaajat kärsivät ison taloudellisen menetyksen menetetyn palkan seurauksena osoittaakseen, että vastustus ei ole pelkkää tyhjää puhetta vaan taustalla on aito huoli politiikan suunnasta.
Haluammeko vaikeuttaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä?
Emme, koska meidän tavoitteenamme on korkea työllisyys. Hallituksen suunnittelema lakimuutos ei kuitenkaan asiantuntija-arvioiden mukaan paranna työllisyyttä. Sen sijaan se tekee työsuhteista epävarmempia ja lisää palkansaajien turvattomuutta.
Tosiasiassa irtisanominen ei ole Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa ja meidän mielestämme nykyinen laki on riittävä.