SAK ja ÖGB laativat yhteisen EU-asioiden listan
Itävallan ammatillisen keskusjärjestön ÖGB:n puheenjohtaja Fritz Verzetnitsch nostaa EU:n ensi vuoden keskeisiksi kysymyksiksi palvelu- ja työaikadirektiivit sekä päättämisen EU:n tulevien vuosien rahoituksesta. ÖGB ja SAK ovat laatimassa yhteistä palkansaajille tärkeiden EU-asioiden listaa maiden ensi vuoden EU-puheenjohtajuuskausille. Itävalta on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 alusta, ja Suomi jatkaa heinäkuusta ensi vuoden loppuun. Maat laativat yhteisen puheenjohtajuuskausien ohjelman.
ÖGB:llä ja SAK:lla on samanlainen näkemys valmisteilla olevasta palveludirektiivistä. Verzetnitschin mukaan palveludirektiiviä tarvitaan, mutta direktiiviesitykseen sisältyvä alkuperämaaperiaate ei ole hyväksyttävä. Tämän periaatteen mukaan työehdoissa noudatettaisiin sen maan lainsäädäntöä, johon palvelua toiseen maahan tarjoava yritys on rekisteröitynyt.
– Alkuperämaaperiaate uhkaa johtaa palkkojen ja muiden työehtojen polkemiseen. Meidän mielestämme kuluttaja- ja työehtoasioissa on noudatettava sen maan lainsäädäntöä, johon palvelua tarjotaan, Verzetnitsch sanoi SAK:n ja ÖGB:n edustajien yhteisessä tapaamisessa Helsingissä.
Palveludirektiivin ohella pitkään valmisteilla ollut työaikadirektiivi pyritään saamaan valmiiksi ensi vuoden kuluessa. Direktiiviesitys sisältää mahdollisuuden ns. opt outiin eli kansalliseen poikkeamaan. Tällöin työntekijän työaika voidaan henkilökohtaisella sopimuksella sopia huomattavasti työaikadirektiivin määräyksiä pidemmäksi. Verzetnitschin mukaan tämä poikkeusmahdollisuus on saatava direktiiviesityksestä pois.
Verzetnitsch ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen korostivat tapaamisessa työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämistä Euroopan tasolla. Ihalainen oli huolissaan vuoropuhelun rapautumisesta ja siitä, että EU:n sosiaalinen ulottuvuus on kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävissä toimissa jäämässä taka-alalle.
Useat EU:n uusista jäsenmaista ovat Itävallan rajanaapureita. Itävallassa työvoiman vapaata liikkumista rajoittava siirtymäaika jatkuukin keväällä umpeutuvan kahden vuoden jälkeen vielä seuraavat kolme vuotta. Fritz Verzetnitsch perusteli siirtymäajan jatkamista maitten välisellä suurella elintasoerolla ja työttömyydellä, joka on Itävallassa kasvussa.
Suomessa siirtymäajan mahdollisesta jatkamisesta päätetään kevättalvella.