SAK ja MTK vetoavat työllisyyden puolesta
Keskusjärjestöpuheenjohtajat peräänkuuluttavat yhteistä vastuuta työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Lyly ja Marttila puhuivat Suomalaisen työn ja ruoan puolesta -seminaarissa Jyväskylässä tänään perjantaina.
Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Lyly pitää työllisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että työnantaja- ja työntekijäliitot onnistuvat työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisneuvotteluissa.
– Tilaisuutta ei saa nyt hukata. Pitkäkestoisen sopimuksen hyväksyminen kääntäisi Suomen vakaammalle kasvu-uralle. Metalliliitto ja Teknologiateollisuus näyttivät hyvää esimerkkiä ja vastuunkantoa työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta syntyneellä neuvottelutuloksellaan.
Lyly painotti työnantajien ja yritysten vastuuta työllisyyden nostamisessa. Palkansaajat sitoutuvat maltilliseen palkkakehitykseen sopimuksen kautta. Päätavoitteena on kuitenkin, että kustannuksiltaan maltillinen työmarkkinaratkaisu kannustaisi yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja.
– Tuntuvan yhteisöveroalennuksen jo aiemmin saaneet yritykset eivät saa tästä vastuusta luistaa, Lyly tähdensi.
Vaikka nykyinen talous- ja työllisyystilanne on haasteellinen, SAK ei ole luopunut täystyöllisyyden tavoitteestaan. Lylyn mukaan nykyinen hyvinvointiyhteiskunta säilyy vain työllisyyttä parantamalla.
– Täystyöllisyyttä kohti mentäessä etenkin pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten asemaa on kohennettava oleellisesti.
Lisäksi Lyly toivoi työllisyydestä puhuessaan, että suomalainen elintarvikeketju investoisi mahdollisimman paljon kotimaisiin koneisiin ja laitteisiin.
Vakautta elintarvikeketjuun
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistutti, että elintarvikeketju työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti lähes 300 000 ihmistä.
– Elintarvikeketju on tärkeä työllistäjä. Työllisyys- ja kasvusopimus toisi vakautta myös kotimaiseen ruokatuotantoon.
– Nykyisessä taloustilanteessa työpaikoista on huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää, Marttila tähdensi.
Maatilojen lisäksi elintarvikeala työllistää useilla toimialoilla kuten rakennusalalla, konepaja- ja metalliteollisuudessa, kuljetuksessa tai esimerkiksi energiateollisuudessa.
– Maataloustuotannon mahdollistamien työpaikkojen säilymiseen voi jokainen meistä vaikuttaa. Kotimainen valinta ruokakaupassa on valinta työn puolesta. Syödään porukalla Suomi kuntoon, Marttila kehotti.
MTK:n puheenjohtaja huomautti, että liian suuri osa elintarvikeketjun rahavirroista katoaa nyt väliportaaseen.
– Viljelijä haluaa tulonsa markkinoilta. Kannattavuus on yhä enemmän kiinni siitä, miten avoimesti ja oikeudenmukaisesti ruokamarkkinat toimivat. Politiikassa ja markkinoilla on vielä paljon tehtävää, jotta viljelijän osuus ruoan hinnasta kasvaisi. Muutokset kilpailupolitiikassa ovat ensimmäinen askel parempaan suuntaan.
Myös työssä jaksaminen maatiloilla huolettaa MTK:ssa.
– Jaksamineen vaikuttavat työvoiman saatavuus sekä oikeaan aikaan toteutetut sukupolvenvaihdokset, Marttila tähdensi.
