Kuva Gorilla.
SAK on huolissaan leikkauspuheista – palkansaajien toimeentulo pidettävä mielessä Säätytalolla
Suomessa puhutaan nyt paljon julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus muistuttaa, että suomalaisten työntekijöiden taloustilanne on kiristynyt eikä sitä pidä kiristää lisää harkitsemattomilla säästötoimilla.
Hintojen ja korkojen nousu on heikentänyt palkansaajien ostovoimaa. Tämä on otettava huomioon julkisen talouden säästöissä ja leikkauksissa. Ne on tehtävä oikeudenmukaisesti, viestittää tänään koolla ollut SAK:n hallitus hallitusneuvottelijoille.
– Sosiaaliturva, koulutus ja hyvinvointipalvelut ovat leikkausten uhan alla. Kohtuuttomalla leikkaamisella aiheutetaan sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnallista vahinkoa. Talouskasvu ja julkinen talous saattavat leikkauksista jopa heikentyä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Hän painottaa, että talouskasvu ratkaisee työllisyysasteen kehityksen. Sitä ei pidä vaarantaa leikkauksilla.
– Suomessa usein ajatellaan, että työttömyys olisi yksilön oma vika tai valinta. Enemmän se on kiinni talous- ja työllisyystilanteesta. Suurin osa työttömäksi joutuvista työllistyy uudelleen työttömyyden ensimmäisinä kuukausina. Työttömyysturvan heikentäminen ei siis ole työllisyystoimi vaan leikkaus ja sen ajoitus olisi nyt erittäin kehno.
Euroopassa ja Suomessa talousnäkymät ovat heikentyneet. Taantumassa ansiosidonnainen työttömyysturva ylläpitää palkansaajien ostovoimaa ja elämisen mahdollisuuksia sekä pitää kotimarkkinoiden pyöriä pyörimässä.
Paikallista sopimista ei pidä laajentaa hallitsemattomasti
SAK:n hallitus muistuttaa, että ammattiliittojen sopimisen edellytyksiä on tärkeä vaalia, eikä tulevan hallituksen pidä heikentää sopimisen edellytyksiä vaan päinvastoin.
– Tasavertaista sopimista edistävät luottamusmiehen aseman ja oikeuksien turvaaminen, työriitojen neuvotteluvelvoite ja riidanratkaisu työtuomioistuimessa, Jarkko Eloranta sanoo.
Työehtojen vähimmäisehdot ja työehtosopimusten kattavuus ja oikeutus rapautuvat, jos paikallista sopimista laajennetaan hallitsemattomasti ohi yleissitovien työehtosopimusten.
Eloranta huomauttaa, että työpaikkakohtaisen sopimisen laajentaminen ei itsessään tuo uusia työpaikkoja. Esimerkiksi valtionvarainministeriö ei ole pystynyt todentamaan paikalliselle sopimiselle työllisyysvaikutuksia.