SAK esittää kriisipakettia: Työvoimapolitiikkaan tarvitaan raju kurssinmuutos

Hallitus ei ole finanssipoliittisella elvytyksellä onnistunut pysäyttämään työllisyyden alenemista, joka on ollut vähintään yhtä nopeaa kuin 1990-luvun laman alussa. Taantuman seurauksena on menetetty jo yli 80 000 työpaikkaa ja määrä uhkaa kaksinkertaistua ja pitkäaikaistyöttömyys on jo kääntynyt kasvuun. Hallitus näyttää toistavan 90-luvun suuren laman virheitä.

Menneiden lamojen tärkein opetus on, että työttömyyden nousua olisi torjuttava välittömästi kaikin keinoin. Suomen elvytyspolitiikassa on aktiivinen työvoimapolitiikka kuitenkin lähes täydellisesti laiminlyöty. Suomessa yritysten, työpaikkansa säilyttäneiden palkansaajien sekä eläkeläisten verotusta on kevennetty tuntuvasti, mutta työttömille ei ole riittänyt merkittävää lisärahaa koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin.

Työvoimapolitiikan unohtaminen on SAK:n mielestä hallituksen elvytyspolitiikan suurin virhe. Työvoimapolitiikan määrärahoja jopa vähennettiin vuoden 2009 talousarviossa, vaikka jo edelliskesänä oli ilmeistä, että vaikeuksia on tulossa. Epäonnistuneiden valintojen seurauksena työttömien aktivointiaste on jyrkässä laskussa. Taantuman suurimpia kärsijöitä ovat pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät sekä nuoret ja ikääntyneet.

Tälle vuodelle työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä työllistämistoimiin suunnilleen saman verran rahaa kuin vuonna 2008. Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on työ- ja elinkeinotoimistoissa kasvanut yli 20 prosenttia.

SAK:n mielestä työvoimapolitiikassa on nyt käännettävä rajusti kurssia. Hallitusohjelman mukaisesti työllisyystoimien määrää mitoitettaessa on otettava huomioon työllisyyskehitys. Hallituskauden alussa tämä tarkoitti toimien vähentämistä, mutta nyt sen pitää merkitä lisärahoitusta.

SAK:lta kriisipaketti työvoimapolitiikkaan

SAK ehdottaa kymmenen kohdan kriisipakettia työvoimapolitiikkaan:

1. Työvoimapolitiikan määrärahoja lisätään vähintään 100 miljoonaa euroa ja koulutusmäärärahoja 50-100 miljoonaa.
2. Kaikille peruskoulun päättäville annetaan oikeus aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa tai erityistoimissa saman vuoden aikana riippumatta opiskelijapaikkakiintiöistä. Samalla nimetään vastuullinen taho puuttumaan ns. koulupudokkaiden ongelmaan.
3. Ammatillisesta koulutuksesta valmistumassa olevien nuorten opiskeluoikeutta jatketaan vuosina 2010-2012 vuodella, jotta nuoret välttäisivät työttömyyden. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijapaikkamäärissä sallitaan väliaikaisesti joustoa.
4. Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan helpottamaan nuorten työllistymistä ja tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Alle 30-vuotiaille luodaan mahdollisuus palkkatuettuun työhön jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
5. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ehdotukset toteutetaan pikaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään. Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä nostetaan työelämän tarpeita vastaavasti. Vähän koulutettujen osaamisen parantamista tuetaan erityistoimin.
6. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaa lisätään ja samalla siivotaan markkinoilta pois ammattitaidottomat koulutuksen tarjoajat. Jatkossa koulutusta ostetaan vain tahoilta, joilla on opetushallinnon järjestämislupa tai oikeus korkeakoulututkinnon myöntämiseen.
7. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työ-terveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja. Työttömille annetaan oikeus työkyvyn arviointiin ja työkyvyn ylläpitopalveluihin.
8. Otetaan käyttöön uusi työvoimapolitiikan perälautamalli, jossa työ-voimapolitiikan toimenpiteiden piirissä oleville työttömille annetaan tietyn määräajan sisällä toteutuva takuu työpaikasta.
9. Luodaan kiintiömalli, joka velvoittaa suuremmat yritykset työllistämään tietyn määrän osatyökykyisiä suhteessa työvoimaansa.
10. Työvoiman palvelukeskuksille luodaan pysyvä toimintamalli ja kuntien vastuuta työllisyyden edistämisestä lisätään. Samalla työvoiman palvelukeskuksille voitaisiin antaa kokonaisvaltainen vastuu työmarkkinatukea saavien palveluista ja siirtää työmarkkinatuen maksatus Kelalta kunnille.

Suomessa käydään nyt keskustelua finanssipolitiikan mitoituksesta. Riittävän talouskasvun käynnistymisestä ei ole vielä varmuutta, minkä vuoksi finanssipolitiikan kiristämisessä ei pitäisi hätäillä. SAK:n mukaan vuoden 2011 talousarvion on syytä olla perusvireeltään elvyttävä, ei kiristävä. Pidemmän tähtäimen suunnitelmia julkisen talouden tasapainottamiseksi pitää sitäkin suuremmalla syyllä laatia ajoissa. Työllisyyden lisääminen on julkisen talouden kestävyyden tärkein edellytys.

SAK:n Puheenvuoro-sarjan julkaisut SAK:n tavoitteet valtion vuoden 2011 talousarvioon sekä valtiontalouden kehyksiin 2011-2014 ja SAK:n työllisyyspuheenvuoro löytyvät pdf-muodossa oikean palstan linkkien kautta.