SAK esittää alipalkkausta rangaistavaksi
Palkansaajien näkökulmasta alipalkkaus on harmaan talouden räikein muoto. Se vaarantaa työntekijän toimeentulon, lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta veroja ja eläkemaksuja.
SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa korostaa, että työehtosopimusten vähimmäispalkat ovat sitovia. Niiden alittamisesta ei kuitenkaan seuraa rangaistusta – ainoastaan velvollisuus korvata maksamatta jäänyt osa palkasta työntekijälle.
– Valitettavasti se ei riitä pitämään alipalkkausta kurissa. Harva työntekijä uskaltaa riitauttaa saatavansa alipalkkauksen takia, koska oikeudenkäynti on usein pitkä ja hankala prosessi. Toki ammattiliitot auttavat siinä jäseniään, Elomaa kertoo.
Alipalkkojen maksaminen on ongelmallista myös yritysten aidon kilpailun kannalta: siitä kärsivät rehelliset työnantajat, jotka eivät pysty vastaamaan alipalkkaa maksavien yritysten kirittämään hintakilpailuun.
– Alipalkkauksen kriminalisointi on ainoa keino puuttua tähän epäkohtaan, Elomaa korostaa.
Erityisen yleistä alipalkkaus on rakennusalalla, siivousalalla sekä ravintola-alalla. Tapauksien lukumäärää on mahdoton arvioida ammattiliitoissa, koska usein räikeimmin alipalkatut työntekijät eivät ole järjestäytyneitä liittoon.
– Varovaisesti arvioiden puhutaan kuitenkin tuhansista tapauksista. Pelkään pahoin, että tiedossamme on vain pieni osa tapauksista, Elomaa toteaa.
Alipalkkaus kohdistuu monissa tapauksissa ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin. Pahimmillaan siihen saattaa liittyä myös ihmiskauppaa.
Lisätiedot
SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, puh. 050 386 3339
