SAK ei hyväksy työttömyysturvaan esitettyjä leikkauksia
Orpon-Purran hallituksen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailemat massiiviset leikkaukset heikentävät toteutuessaan vakavasti työttömien toimeentuloa. Leikkausten vaikutusarviot ovat puutteellisia samalla kun niiden työllisyyttä parantavia vaikutuksia on yliarvioitu.
SAK vastustaa kaikkia hallituksen esityksiä työttömyysturvan heikentämisestä. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin työntekijöihin ja heikentävät heidän työttömyytensä aikaista toimeentuloa kohtuuttomalla tavalla. Leikkaukset romuttavat myös koko ansioturvajärjestelmää.
Hallituksen esitys on valmisteltu poikkeuksellisen kovalla kiireellä ja lyhyellä lausuntoajalla. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen kritisoi toimintatapaa.
– Kohtuuttoman lyhyelle lausuntoajalle ei ole perusteita. Esitys pitää sisällään lisäksi vain osan hallituksen linjaamista työttömyysturvan leikkauksista. Osa heikennyksistä, kuten ansiopäivärahan leikkaaminen porrastamalla, valmistellaan vasta seuraavaan hallituksen esitykseen.
Työllisyys on kääntymässä laskuun ja talouden näkymät ovat ensi vuoden osalta heikentyneet. SAK huomauttaa hallituksen esitykseen antamassaan lausunnossa, että lomautusten yleistyessä ja työttömyyden kasvaessa ei ole oikea aika heikentää sosiaaliturvaa.
Pirjo Väänänen pitää hyvin ongelmallisina valtiovarainministeriön tekemiä staattisia kannustinlaskelmia, joissa ei arvioida leikkausten yhteisvaikutuksia ja todellisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen.
– Hallituksen on nyt kannettava vastuu sosiaaliturvaan tehtävien heikennysten kokonaisvaikutuksista ja myös siitä, miten ne vaikuttavat yksilötasolla.
Yhteisvaikutusten arviointi vasta hallituksen esityksen eduskunnalle antamisen yhteydessä on aivan liian myöhäinen ajankohta. Se estää lausunnonantajia ottamasta kantaa siihen, onko laajapohjaisempi vaikutusarviointi riittävää ja oikeaan osunutta, Pirjo Väänänen tähdentää.
– Usea leikkaus kohdistuu samaan henkilöön, eikä tätä ole hallituksen esityksessä riittävästi huomioitu. Esimerkiksi työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja samaan aikaan toteutettavan työssäoloehdon euroistamisen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä tavalla.
Hallitus arvioi myös itse, että leikkausten kannustinvaikutukset ovat epävarmoja. Pahimmillaan leikkaukset jopa estävät työn vastaanottamista.
Esimerkki negatiivisesta kannusteesta on 300 euron suojaosan poistaminen työttömyysturvasta. Suojaosa on mahdollistanut sen, että myös pieniä keikkatöitä on kannattanut ottaa vastaan, koska niistä saadut tulot eivät ole heti leikanneet työttömyysturvaa.
– Hallitus haluaa kannustaa suojaosan poistolla osa-aikatyöntekijöitä kokoaikaisiin töihin. Poisto ei kuitenkaan lisää kokoaikaisen työn tarjontaa, vaan voi johtaa työttömillä kokoaikaiseen työttömyyteen, Pirjo Väänänen sanoo.
Erityisen tyrmistyttävänä SAK pitää esitystä lapsikorotusten poistamisesta. Lapsikorotusten poistaminen kohdistuu suurimmaksi osaksi pienituloisiin työttömyysturvan saajiin, joiden päivärahan perusteena oleva palkka on 1500–2000 euroa kuukaudessa.
– Lapsikorotusten poistaminen tulee lisäämään lapsiperheiden köyhyyttä ja toimeentulotuen tarvetta.
SAK tyrmää myös työttömyysturvan omavastuuajan pidentämisen viidestä seitsemään päivään, työssäoloehdon pidentämisen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja lomakorvausten jaksotuksen palauttamisen.
Pirjo Väänäsen mukaan ne kaikki ovat toimia, joille on vaikea löytää positiivisia työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan ne vaikeuttavat työttömyysturvalle pääsyä ja lisäävät työttömien toimeentulovaikeuksia.
SAK:n lausunto työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.