Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset SAK asetti palkkatavoitteet

Uutinen

SAK asetti palkkatavoitteet

Tupo-neuvottelut 2004

Kustannusvaikutus 3,1 ja 2,7 prosenttia

SAK:n hallitus sai torstaina selvityksen tuloneuvottelutilanteesta. SAK:n hallitus piti huolestuttavana, että tilaajavastuuta ja kanneoikeutta sekä luottamusmiehen asemaa koskevat neuvottelut ovat edenneet kovin nihkeästi. Myös muutosturvassa keskeiset kysymykset irtisanovan työnantajan vastuusta sekä uudelleensijoitusohjelmaan osallistuvalle maksettavan uudelleensijoittumistuen tasosta ja kestosta ovat edelleen avoinna. SAK:n hallitus arvioi kuitenkin, että keskiviikon aikana valmistelutyö laatuasioissa eteni asiallisessa ja ratkaisuihin pyrkivässä hengessä. Hallituksen arvion mukaan neuvotteluissa on nyt edetty siihen pisteeseen, että sekä laatu- että palkkakysymyksiä on syytä käsitellä samanaikaisesti.

SAK:n hallitus vahvisti kokouksessaan järjestön palkkatavoitteet käynnissä olevalle tulokierrokselle. SAK tavoittelema solidaarinen palkkaratkaisu yhdessä ostovoimaa tukevan veropaketin kanssa merkitsisi lähes kahden prosentin ostovoiman kasvua ensi vuonna.

Palkankorotusvaatimuksissa on huomioitu Suomessa jo pitemmän aikaa noudatettu ja muuallakin Euroopassa yleistynyt ns. jakovaramalli, jossa palkankorotusvara syntyy tavoiteinflaation ja keskimääräisen tuottavuuden nousun summana. Kustannusvaikutukseltaan SAK:n palkkatavoitteet vastaavat käytännössä STTK:n ja Akavan eilen esittämiä palkkavaatimuksia. SAK kuitenkin edellyttää palkkaratkaisulta solidaarisuutta ja painottaa korotustavoitteissaan pieni- ja keskituloisten aseman parantamista. Näin myös palkkaratkaisun myönteiset seurausvaikutukset kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen ovat suurimmat. SAK:n tavoitteissa on myös liittoerän kautta haluttu tarjota mahdollisuuksia palkkausjärjestelmien kehittämiseen, palkkauksellisen tasa-arvon edistämiseen ja muiden alakohtaisten tarpeiden huomioonottamiseen.

Ensimmäisen korotuksen kustannusvaikutus olisi 3,1 ja toisen 2,7 prosenttia. Ensimmäinen palkankorotus tulisi voimaan 1.3.2005, toinen 1.3. 2006. Vuosikeskiarvoksi muutettuna sopimuskorotusten kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi näin ensi vuonna noin 2,5 prosenttia ja vuonna 2006 runsaat kaksi prosenttia.

Ensi vuodelle SAK tavoittelee 47 euron korotusta kuukausipalkkoihin ja 28 sentin korotusta tuntipalkkoihin. Tämän kustannusvaikutukseltaan 2,2 prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkaratkaisuun sisältyisi 0,6 prosentin suuruinen liittoerä sekä 0,3 prosentin tasa-arvoerä. Tasa-arvoerän määrittelyssä huomioitaisiin alan naisvaltaisuus ja matalapalkkaisuus.

Vuonna 2006 yleiskorotus olisi 48 euroa kuukaudessa tai 29 senttiä tunnilta. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi ensi vuonnakin 2,2 prosenttia, liittoerä ja tasa-arvoerän osuus yhteensä 0,5 prosenttia. Liitto- ja tasa-arvoerien käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti.

SAK:n hallitus edellytti lisäksi, että ratkaisuun sisältyy ohjepalkkakirjaus sekä ansiokehityslauseke ja indeksiehto, joilla voidaan varautua ennakoimattomiin taloudellisiin muutoksiin.

Yhdessä tiedossa olevien vero- ja maksumuutosten sekä palkkaliukuman kanssa palkkaratkaisu toisi ensi vuonna 2500 euron kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon noin 42 euroa kuukaudessa.

Palkansaajien vakaan ostovoimakehityksen ja kotimaisen kysynnän turvaamiseksi maltillisten palkankorotusten rinnalle tarvitaankin uusia verokevennyspäätöksiä, jotka SAK:n mielestä tulisi molempina vuosina kohdistaa työllisyyssyistä pieni- ja keskituloisille. Uusia verokevennyksiä tarvitaan jo pelkästään kompensoimaan ensi ja seuraavalle vuodelle luvassa olevat sosiaalivakuutusmaksujen korotukset. SAK ei asettanut palkkatavoitteiden yhteydessä erillisiä, yksilöityjä verotavoitteita. SAK:n aiemman linjauksen mukaan työllisyyttä tukevat, pieni- ja keskituloisille painottuvat verokevennykset tulisi toteuttaa esimerkiksi ansiotulovähennyksen tasoa nostamalla tai aloittamalla työmatkakuluvähennyksen omavastuun poistaminen.

SAK ei hyväksy työnantajien neuvotteluissa esillä pitämää ”pottiajattelua”, jossa päätösvalta korotusten jakamisesta siirrettäisiin ohi liittojen suoraan yritystasolle. Sen sijaan liitto-osapuolten välillä voitaisiin osana tupokokonaisuutta käynnistää palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen tähtäävä valmistelutyö.

Lisätietoja:

  • Yhteiskuntapoliittisen osaston johtaja Pertti Parmanne, puh. (09) 7721 310
  • Vastaava ekonomisti Ismo Luimula, puh. (09) 7721 311 tai 040 522 3613
  • Ekonomisti Helena Pentti, puh. (09) 7721 312 tai 040 521 2850

Lisätietoja tupo-neuvotteluista osoitteessa www.sak.fi/tupo.