Viime keväänä havaittiin, että lomautetuista huomattava osa jäi ansiosidonnaisen turvan ulkopuolelle. Kuva Gorilla.
SAK: Ansiosidonnainen turva pitää laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia
Ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeää laajentaa koskemaan kaikkia palkansaajia, mutta se ei vielä yksin tee turvasta oikeudenmukaista, sanoo johtaja Saana Siekkinen ja muistuttaa, että SAK on lukuisia kertoja esittänyt työttömyysturvan uudistamista.
Viime vuonna työttömyyskassoihin kuului reilut 1,9 miljoonaa palkansaajaa, eli valtaosa työvoimasta. Koronakeväänä tapahtui kuitenkin merkittävä muutos: ansiosidonnaisen turvan ulkopuolelle jäi huomattava osa lomautetuista. Suuri osa oli täyttänyt työssäoloehdon, mutta he eivät kuuluneet kassaan.
– Yksi syy liittymättömyyteen voi olla, että esimerkiksi palvelu- ja kuljetusaloilla monella ansiotulot ovat pienet. Ei ole haluttu niin sanottuja ylimääräisiä kuluja. Ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa myös jäädä niin pieneksi, ettei se ole peruspäivärahaa ja asumistukea paljonkaan isompi. Toisaalta työssäoloehdon täyttyminen on epävarmaa osa-aikatyötä tekevillä, sanoo Saana Siekkinen.
– Pätkätöitä tekevät ovat ehkä luottaneet, että aina löytyy seuraava keikka. Sitten on varmasti myös heitä, jotka eivät ole tienneet koko työttömyyskassasta tai ovat kokeneet järjestelmän monimutkaiseksi.
Saana Siekkisen mielestä olisi tärkeää selvittää tarkemmin syitä, miksi työttömyyskassaan ei liitytä. Erityisen kiinnostavaa olisi selvittää tarkemmin koronakevään aikana lomautettujen ja Kelan peruspäivärahalle jääneiden syitä jättää liittymättä työttömyyskassan jäseneksi.
Siekkinen painottaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeää saada koskemaan kaikkia palkansaajia. Uudistuksen tekemiseen on monta vaihtoehtoa. SAK:ssa lähdetään siitä, että ansioturvan kattavuuden laajentaminen voidaan tehdä työttömyyskassajärjestelmää kehittämällä.
– Yleinen työttömyysvakuutus ei yksin korjaa järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia. Monella pienituloisella ansiopäiväraha jää niin pieneksi, että ero peruspäivärahan ja asumistuen yhteismäärään voi olla todella pieni. Silppu- ja osa-aikatyötä tekevien voi olla vaikea päästä ansioturvan piiriin, puhumattakaan palkkatyön ja yrittäjyyden välillä sukkuloivista. Siksi työssäoloehtoa pitäisi lyhentää ja alimpia työttömyyspäivärahoja korottaa.
SAK on jo aiemmin ehdottanut kannustavaa työllistymisturvaa, jossa työttömyysturvaa yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin sekä kannustettaisiin työttömiä myös lyhytaikaisen työn tekemiseen. Esimerkiksi sovitellun päivärahan työaikaseuranta sopii huonosti muuttuvaan työelämään ja erilaisiin työn tekemisen muotoihin.
– Olisi järkevää, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyisivät tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta luovuttaisiin.
Sanna Marinin hallitus päätti budjettiriihessä syyskuussa työttömyysturvan karenssien kohtuullistamisesta. Tämä on ollut SAK:n pitkäaikainen tavoite.
– SAK on enemmän kuin valmis uudistamaan työttömyysturvaa oikeudenmukaiseksi ja parantamaan erityisesti heikommassa asemassa työelämässä olevien ansioturvaa, Siekkinen tähdentää.
SAK:ssa on viime vuosina pohdittu paljon työttömyysturvan uudistamista, ja järjestö on tehnyt lukuisia ehdotuksia työttömyysturvan parantamiseksi, järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja myös työttömyyskassajärjestelmän uudistamiseksi. SAK on myös ehdottanut kassojen koon suurentamista.