SAK: Ammatillisen peruskoulutuksen uudistaminen välttämätöntä

Työelämässä tarvittavat valmiudet saatava jo peruskoulutuksessa

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitetasoa on nostettava. Sen on vastattava työelämän muuttuneita vaatimuksia ja tarjottava todelliset jatko-opiskelumahdollisuudet, vaaditaan tänään julkaistussa SAK:n koulutuspoliittisessa puheenvuorossa.

– Nykyinen työelämä vaatii ihmisiltä nopeaa sopeutumiskykyä talouden ja yritysten muutoksiin. Työntekijät voivat joutua vaihtamaan työpaikkaa, työtehtävää tai koko ammattialaa hyvin nopeasti. Siksi tarvitaan vahvaa osaamista ja kykyä jatkuvaan uuden oppimiseen. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa selviytymiseen tarvittavat valmiudet on voitava saavuttaa jo ammatillisessa peruskoulutuksessa, sanoi SAK:n työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Saana Siekkinen tänään Helsingissä.

Ammatillista peruskoulutusta on uudistettu viime aikoina monin tavoin. Tutkinnot ovat laajentuneet kolmivuotisiksi ja antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Myös työssäoppimista on lisätty.

– Ammatillisen peruskoulutuksen uudistunutkaan rakenne ei kuitenkaan näytä tarjoavan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä tulevaisuuden työmarkkinoilla, Siekkinen sanoi.

Yhä useammassa työssä tehtäväkuvat laajenevat ja tietotekniikan kehitys muuttaa työn organisointia sekä työ- ja johtamistapoja. Yritysten kansainvälistyminen lisää erityisesti vieraiden kielten hallitsemisen merkitystä. SAK painottaa, että muuttuneiden osaamisvaatimusten pitää näkyä myös koulutuksen sisällössä.

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä tulee SAK:n mukaan syventää niin, että kaikki opiskelijat voivat valita joustavasti opintoja toisista oppilaitoksista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on painotettava nykyistä enemmän yleisten työmarkkina- ja yhteiskuntavalmiuksien oppimista. Kaikille opiskelijoille on tehtävä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma jokaisen omien tarpeiden pohjalta. Samalla on lisättävä valinnaisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Perusasteen jälkeinen tutkinto työmarkkinoilla selviämisen edellytys

Työmarkkinoilta poistuu tulevina vuosina enemmän työvoimaa kuin nuoremmista ikäluokista tulee tilalle. Ammattitaitoisista työntekijöistä voi tulla monella alalla pulaa. Siekkinen on huolestunut ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuudesta nuorten koulutusvalinnoissa.

– Moni nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon, vaikka lopulta päätyy ammatilliselle väylälle. Nuorten valinnoissa heijastuvat odotukset jatko-opintokelpoisuudesta ja työllistymisestä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on huomattavasti yleisempää kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla, Siekkinen sanoi.

SAK:n mukaan toisen asteen koulutuksen päällekkäisyyden välttämiseksi ammatillista tietä eteneville pitäisikin avata todelliset mahdollisuudet jatko-opintoihin korkea-asteella. Jatko-opintomahdollisuuksia voitaisiin parantaa varaamalla osa ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista ammatillisen peruskoulutuksen saaneille. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli yhä useampi ylioppilas jatkaa opintojaan korkea-asteella välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen, kuten valtioneuvoston tavoitteissa edellytetään.

SAK:n mukaan nuorille tulisi taata yhteiskuntatakuu eli oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutuspaikkaan tai peruskoulun lisäopetukseen ja viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikkaan.

– Tavoitteena on oltava, että entistä useampi nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Perusasteen jälkeinen tutkinto on työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa selviytymisen edellytys, Siekkinen painotti.

– Niille, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, on koulutukseen ja harjoitteluun ohjaaminen aina työttömyyttä parempi vaihtoehto. Nuorilla pitää olla monipuoliset mahdollisuudet paikata peruskoulun osaamistaan sekä tutustua työelämään ja eri ammattialoihin peruskoulun suorittamisen jälkeisenä vuonna, Siekkinen totesi.

Ikärakenteen muutos haastaa aikuiskoulutuksen

Työelämän osaamisvaatimusten lisääntyminen ja työvoiman ikärakenteen muutos haastavat lähivuosina koko aikuiskoulutusjärjestelmämme.

– Yhä useampi työorganisaatio joutuu rakentamaan osaamisensa jo työmarkkinoilla olevan työvoiman varaan. Yritysten ja työpaikkojen on panostettava nykyistä enemmän ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen. Vahva osaaminen auttaa osaltaan jaksamaan työssä ja kannustaa pysymään työssä pitempään, Siekkinen totesi.

SAK:n mukaan kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus päivittää osaamistaan ja aika ajoin kehittää ammattitaitoaan syvemmin. Suomi on aikuiskoulutuksen huippumaa, mutta koulutus kasautuu voimakkaasti korkeasti koulutetuille ja ylemmille toimihenkilöille. Myös ikäluokkien väliset koulutuserot ovat Suomessa suuret.

– Valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Noste tarjoaa työpaikoille loistavan tilaisuuden parantaa niiden osaamista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, Siekkinen sanoi.

Muutoksessa on mahdollisuus – osaamisella turvallisuutta muutokseen. Puheenvuoro 4/2004 (pdf)

Lisätietoja

Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Saana Siekkinen, puh. (09) 7721 436, 040 834 5030