SAK: Ammatillinen koulutus on avainasemassa tuottavuuden parantamisessa

Työntekijöiden osaamista haastavat muun muassa digitalisaatio ja vihreä siirtymä. SAK:n alojen luottamushenkilöistä yli puolet (56 %) arvioi tuoreessa kyselyssä, että työpaikalla on henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selvitäkseen edes nykyisistä työtehtävistään. Kaksi kolmesta (68 %) luottamushenkilöstä on sitä mieltä, että lisäkoulutuksen tarve koskee kaikenikäisiä työntekijöitä.

SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikosken mukaan tulos kertoo osaltaan siitä, että työntekijöiden osaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa laajemmin. Ilman satsauksia koulutukseen työn tuottavuutta ei saada kasvuun. 

– Tulos ei ole varsinaisesti yllätys, sillä tutkimusten mukaan aiempaa harvempi työntekijä saa työnantajan kustantamaa koulutusta ja koulutusten kestot ovat lyhentyneet. Tästä näkökulmasta hallituksen päätös lopettaa aikuiskoulutustuki on väärä.

Mikko Heinikoski toivoo, että hallitus pitää kehysriihessä kiinni lupauksestaan olla leikkaamatta koulutuksesta. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että Suomessa on osaavaa työvoimaa jatkossakin.

–  Ammatilliseen koulutukseen osallistuvista iso osa on aikuisia, esimerkiksi alan vaihtajia. Joustavat mahdollisuudet opiskella työuran aikana ovat avainasemassa, jos työn tuottavuutta halutaan parantaa ja työvoimapulaan vastata.

Luottamushenkilöiden mukaan työntekijöiden lisäkoulutuksen tarve liittyy erityisesti uuden teknologian käyttöön ottamiseen (70 %) ja työturvallisuuteen (47 %). Myös kielitaidon kohentaminen (30 %) ja ympäristöystävällisten työskentelymenetelmien käyttöönottaminen (25 %) edellyttäisi henkilöstön lisäkouluttamista.

SAK:n mielestä työnantajat pitäisi velvoittaa vahvemmin huolehtimaan henkilöstönsä osaamisesta. Myös oppisopimusta tulisi hyödyntää nykyistä enemmän henkilöstökoulutuksessa, erityisesti tutkintojen osien suorittamisessa. Yllättävän usein ongelmana on, että työpaikalla ei tiedetä, millaista osaamista tai sen puutteita työntekijöillä on.

SAK:n kyselyssä vain puolet luottamushenkilöistä kertoo, että kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijän osaamistarpeita. Lisäksi vain reilu kolmannes (39 %) vastanneista sanoo, että työpaikalla on tehty osaamiskartoitus viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Henkilöstön osaamisen säännöllinen kartoittaminen on työnantajalle hyödyllistä. Osaamiskartoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi osana kehityskeskusteluja. Myös henkilöstön edustajat tulisi ottaa paremmin mukaan suunnittelemaan työntekijöiden osaamisen kehittämistä, Mikko Heinikoski korostaa.

SAK:n kyselyyn vastasi 1188 luottamushenkilöä maaliskuussa 2024