Sairausvakuutuksen rahoitus halutaan uudistaa

SAK: palkansaajien maksut eivät saa ainakaan alkuvaiheessa nousta

Pitkään vireillä ollut sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen pyritään ratkaisemaan vielä tämän kevään aikana. SAK:n lähtökohtana on, että palkansaajien maksurasitus ei uudistuksen toteuttamisvaiheessa nousisi nykyisestä. Tavoitteena on myös rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen ja rahoituksen vakauttaminen pitkällä aikavälillä.

Sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista pohditaan työryhmässä, jossa myös työmarkkinajärjestöillä on edustus. Rahoituksen uudistaminen on kirjattu Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä tavoitteeksi on asetettu, että uudistus astuisi voimaan ensi vuoden alusta.

SAK:ssa korostetaan uudistuksen huolellista valmistelua. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, jossa tyydyttävään lopputulokseen pääseminen edellyttää myös muiden työvoimakustannusten ja palkansaajien maksamien maksujen huomioimista. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen koskettaa kaikkia suomalaisia, sillä sairausvakuutuksen piirissä on koko Suomessa asuva väestö.

Uudistuksen lähtökohtana ”kahden korin” malli

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen pohjana on malli, jossa sairausvakuutus jaetaan työtulo- ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen piiriin kuuluisivat ansiosidonnaiset päivärahat kuten sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahat sekä työnantajille maksettavat työterveyshuollon kustannusten korvaukset ja päivärahoista ja vuosilomakustannuksista maksettavat korvaukset. Sairaanhoitovakuutuksen piiriin kuuluisivat mm. lääkekorvaukset, lääkärinpalkkiot ja tutkimuksesta ja hoidosta maksettavat korvaukset sekä matkakorvaukset.

Viime viikkoina työryhmässä on pohdittu mm. sitä, mitkä palkansaajien ja työnantajien rahoitusosuudet olisivat ”kahdessa korissa” eli työtulo- ja sairaanhoitovakuutuksessa. Palkansaajapuolen lähtökohtana neuvotteluissa on, että palkansaajien kokonaismaksurasitus ei saa ainakaan lähtövaiheessa kasvaa nykyisestä. SAK:n mielestä työnantajien olisi rahoitettava pääosa työtulovakuutuksesta. Yhteinen näkemys työryhmässä on siitä, että työtulovakuutuksen minimipäivärahojen rahoittamisesta vastaa valtio. Sairaanhoitovakuutuksen puolella valtion osuudeksi rahoituksesta on kaavailtu noin 50 prosenttia.

Maksujen kokonaisuus huomioitava

SAK on korostanut, että sairausvakuutuksen rahoitusta ratkottaessa on huomioitava myös muiden työnantajien ja palkansaajien maksamien maksujen taso ja kehitys. Tällaisia ovat mm. työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksu sekä työttömyysvakuutusmaksu.

SAK:n mielestä sairausvakuutuksen ja kansaneläkkeiden rahoitusta pitää katsoa kokonaisuutena, kuten sairausvakuutuksen rahoitusta pohtinut ns. SOMERA-toimikunta jo pari vuotta sitten ehdotti. Jos työnantajien sairausvakuutusmaksu nousee uudistuksen myötä, sitä voitaisiin kompensoida alentamalla kela-maksua.

Työnantajat ja palkansaajat vastaavat nykyisin molemmat noin kolmanneksen osuudesta sairausvakuutuksen rahoituksesta, lopusta vastaa valtio. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 1,614 prosenttia palkoista ja vakuutettujen 1,5 prosenttia verotettavasta ansiotulosta.

Sairausvakuutuksen yhteenlaskettujen etuusmenojen arvioidaan tänä vuonna nousevan noin 3,2 miljardiin euroon. Viime vuosina eniten ovat nousseet lääkekorvaukset ja työterveyshuollon kustannukset.

Sairausvakuutuksen korvaustasot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen matalahkot. Viime vuosikymmenellä sairausvakuutuksen päivärahojen tasoa leikattiin ja lääke- ym. korvausten omavastuita kasvatettiin.