Sairauspäivärahaan tulossa uusi 90 päivän sääntö

Sairauspäivärahan maksamisen edellytykset muuttuvat ensi kesäkuun alussa. Muutoksen jälkeen päivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että vakuutettu toimittaa Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollon lausunnon. Lausunto sisältää työterveyslääkärin arvion jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa omassa työssä tai muussa työssä työnantajan palveluksessa.

Kelan on pidettävä huoli siitä, että lausuntoa pyydetään vakuutetulta, kun 90 sairauspäivärahaa on tulossa täyteen. Laissa kuitenkin todetaan, ettei sairauspäivärahakauden jatkuminen 90 päivän jälkeen esty, mikäli se olisi kohtuutonta tai mikäli lausunnon toimittamatta jättäminen johtuu työnantajan tai työterveyshuollon laiminlyönnistä.

Uutta sairausvakuutuslain kohtaa sovelletaan kaikkiin työntekijäasemassa oleviin vakuutettuihin. Tämän lisäksi sairauspäivärahan hakuaikaa lyhennetään kahteen kuukauteen.

Työnantajalle tulee työterveyshuoltolain muutoksen myötä velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon kuukauden kestäneistä sairauspoissaoloista. Lisäksi päivärahan maksamisen edellytyksenä olevan lausunnon laatiminen tulee työterveyshuollon lakisääteiseksi tehtäväksi.

Tavoitteena varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen

Lakimuutosta on perusteltu sillä, että se parantaa työkyvyn arviointiprosessia ja edesauttaa aikaisempaa varhempaa puuttumista pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.

– Lakimuutos toivottavasti vähentää ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista, millä olisi myönteinen vaikutus myös työurien pidentämiseen, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.

Lakimuutosten perusteluissa todetaan ensisijaisena tavoitteena olevan, että työntekijä palaa omaan työhönsä tai muuhun työhön työnantajan palveluksessa. Arvio mahdollisuuksista jatkaa työssä perustuu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon väliseen neuvotteluun työhön paluun mahdollisuuksista ja käytettävistä tukitoimista.

– Muutos edellyttää työterveyshuollolta aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työpaikan kanssa. Työterveyslääkäreiltä vaaditaan hyvää perehtymistä työpaikan olosuhteisiin, Kari Haring toteaa.

– Ongelmaksi voi muodostua tiedonkulku muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Tilanne, jossa työterveyslääkärillä ja hoitavalla lääkärillä on keskenään erilainen näkemys vakuutetun työkyvystä, voi johtaa tulkintaongelmiin Kelassa, Haring epäilee.

Työntekijälle on tarjottava voimavaroihin oikein mitoitettua työtä

Työntekijän kannalta Haringin mukaan olennaista on se, että työkyvyn alentuessa terveydellisestä syystä hän voi vielä jatkaa töissä, kun työoloja muokataan hänen mahdollisuuksiaan vastaavaksi. Työntekijä ei pysty hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyään, ellei työnantajalla ole halua tarjota työntekijän jäljellä oleviin voimavaroihin nähden oikein mitoitettua työtä.

– On aiheellista kysyä, missä määrin työnantajilla on tällä hetkellä halua ja mahdollisuuksia työn uudelleen mitoittamiseen. Sen vuoksi olisi jatkossa harkittava, tulisiko työnantajan myötävaikutuksen varmistamiseksi luoda jokin taloudellinen kannustin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi uudelleen, jos työnantaja pysyttelee passiivisena työkykyä selvitettäessä.