SAK:n lakimies Tuija Lehto
Sairauslomat ja terveydentila ovat tavanomaisin syy syrjintään
Joka toinen työsuojeluilmoituksen tehnyt kyseenalaistaa omien potkujensa syyt, ilmenee Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportista. Ilmoituksen tehneistä yli puolet epäili joutuneensa irtisanotuksi terveydellisistä syistä tai sairauspoissaolojensa vuoksi.
Työsuojelutarkastajat saivat myös aiempaa enemmän ilmoituksia ammattiyhdistystoimintaan tai muuhun ammatilliseen toimintaan liittyvästä syrjinnästä. Työnantaja oli esimerkiksi lomauttanut, muuttanut työehtoja tai vähentänyt työtunteja, kun työntekijä oli tuonut esille työpaikan epäkohtia ja vaatinut hänelle kuuluvia oikeuksia.
SAK:lla on tietoa samankaltaisista ongelmista, joita on mainittu Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportissa.
– Viime aikoina syrjinnän kohteiksi ovat yhä enemmän joutuneet entiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, näiden varahenkilöt, ammattiosaston puheenjohtajat tai muut, jotka ovat aktiiveja ja jotka työnantaja kokee kiusallisiksi, kertoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Ikään perustuva syrjintä lisääntynyt
Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan ikään perustuvat valitukset moninkertaistuivat viime vuonna aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilmoittajat kokivat ikään perustuvaa syrjintää työhönotossa, työsuhteen päättyessä sekä työsuhteen aikana.
– Massairtisanomisissa ja -lomautuksissa irtisanottaviksi ja lomautettaviksi valikoituvat ikääntyneet sekä ne, joilla on paljon poissaoloja. Massairtisanomisten ja -lomautusten yhteydessä pitäisi aina katsoa, etteivät irtisanomiset ja lomautukset kohdistu syrjivästi. Myös irtisanomisjärjestystä on noudatettava, jos sellainen on työehtosopimuksessa, huomauttaa Anu-Tuija Lehto.
Vuoden alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, joka antaa entistä paremmat mahdollisuudet puuttua syrjintään.
– Uuden lain mukaan työpaikoilla, joilla on vähintään 30 työntekijää, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma viimeistään vuoden 2017 alussa. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantioikeutta on lisätty, muistuttaa Lehto.
Aluehallintovirasto sai viime vuoden aikana yli 200 yhteydenottoa, jotka se kirjasi työsyrjintäepäilyiksi. Näistä 25 tapausta täytti työsyrjinnän tunnusmerkit, ja tiedot ilmoitettiin poliisille esitutkintaa varten. Viidessä tapauksessa epäiltiin kiskonnan tapaista työsyrjintää.