Ruuhkamaksu pian todellisuutta ja Pihtiputaan mummolle ”digikyytiä”
Onko hallituksen päästövähennystavoite realistinen?
– Suomen on vähennettävä liikenteen päästöjä lähes 50 prosenttia jo seuraavan 15 vuoden aikana. Tavoite on kova ja ikävä kyllä kansalaisille ei ole kerrottu rehellisesti päästötavoitteiden mittaluokkaa.
– Euroopan suurkaupungeissa autoilua rajoitetaan eri keinoin, esimerkiksi kieltämällä autot keskustoissa tiettyinä viikonpäivinä. Meidän ei tarvitse lähteä tällaiseen rajoittamiseen, mutta tulevaisuudessa paljon ja suuripäästöisillä autoilla ajavat joutuvat maksamaan liikkumisestaan enemmän.
Onko auton käytön verottaminen tehokas keino vähentää yksityisautoilua?
– Hinnoittelu on tehokas keino vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen ja päästöihin. Suomi ei saavuta päästötavoitteita pelkästään lisäämällä sähkö- ja kaasuautojen sekä biopolttoaineiden käyttöä.
– Polttoaineen verottaminen ja ruuhkamaksut kaupunkialueilla ovat toimivia keinoja, kuten kokemukset Lontoosta ja Tukholmasta osoittavat. Aluksi asukkaat vastustivat ruuhkamaksuja, mutta mielipide muuttui, kun myönteiset vaikutukset konkretisoituivat. Ruuhkamaksuilla kerätyt rahat on tärkeää ohjata joukkoliikenteen parantamiseen.
Mikä merkitys joukkoliikenteellä on päästöjen vähentämisessä?
– Joukkoliikenteellä on merkitystä tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla sekä kaupunkien välisessä liikenteessä. Muualla Suomessa oma auto on vielä välttämätön, sillä nykymuotoinen joukkoliikenne on kannattamatonta maaseudulla ja haja-asutusalueilla.
– Tulevaisuudessa tilanne on toinen, kun digitalisaatio mahdollistaa kutsupohjaisen joukkoliikenteen. Itseohjautuvat autot hakevat kutsun saatuaan ”Pihtiputaan mummon” kirkonkylälle asioimaan.
– Jatkossa myös Kelan maksamat kyydit, koulutaksit ja muut yhteiskunnan tukemat kyydit on avattava kaikkien käyttöön.
Pirjo Pajunen
