Ruotsissa esitetään harkittavaksi rajoituksia työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen

Ruotsissa julkistettiin eilen selvitys, jossa suositellaan, että Ruotsi harkitsisi työvoiman vapaata liikkuvuutta säätelevän siirtymäajan käyttöä EU:n laajentuessa. Maan hallitus ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ovat tähän asti olleet sitä mieltä, että työvoiman liikkuvuutta ei pidä laajentumisen toteuduttua säädellä millään tavoin.

Ruotsalaisselvityksessä työvoiman vapaan liikkumisen sääntelyä perustellaan osin samoilla syillä kuin SAK on perustellut Suomessa.

– Ruotsi on nyt päätymässä Suomen linjoille, arvioi SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen ruotsalaisselvitystä.

Suomi on päättänyt soveltaa EU-jäsenyysneuvotteluissa sovittua enintään seitsemän vuoden joustavaa siirtymäaikaa työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Siirtymäajan mahdollista lyhentämistä tarkastellaan kolmikantaisen valmistelun pohjalta ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua laajentumisesta. EU-maista myös ainakin Saksa ja Itävalta ovat ilmoittaneet turvautuvansa siirtymäaikaan. Ne ovat rajoittaneet myös eräiden palveluiden liikkuvuutta raja-alueillaan.

Ruotsalaisselvityksen on laatinut maan entinen maahanmuuttoviraston pääjohtaja Berit Rollén. Hän on huolissaan siitä, että EU:n laajentuessa Ruotsiin hakeutuu yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät tule etsimää työtä, vaan hyödyntämään Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmää. Selvityksen taustalla on huoli nykyisten ja tulevien EU-maiden välisestä suuresta elintasokuilusta.

Rollén ehdottaa, että uusista EU-maista tulevat työntekijät saisivat ensin vain vuoden oleskeluluvan kerrallaan. Maahanmuuttajan olisi lisäksi yllettävä palkkaan, jolla Ruotsissa pystyy elättämään itsensä. Rollénin mukaan olisi myös aina tarkistettava, että maahanmuuttajalla on kunnollinen työ ja työnantaja. Näin saataisiin jo alkutekijöissään karsittua pois rikollisuuteen liittyvä työskentely.

Selvitys tehtiin Ruotsin hallituksen tilauksesta ja hallitus päättää mahdollisista jatkotoimista.