Ruotsin työsuojelu on kriisissä

– Olemme hyvin huolissamme työympäristön tilasta Ruotsissa, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n sopimussihteeri Torbjörn Johansson. Hän vastaa LO:ssa työympäristöasioista.

Torbjörn Johanssonin mukaan leikkauksia on tehty kaikilla alueilla, niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin tarkastustoiminnassakin.

Työympäristötutkimuksesta vastannut Työelämän tutkimuslaitos lakkautettiin vuoden 2007 alussa. Työelämää tutkitaan enää vain yliopistoissa, mutta tutkimustyö ei ole järjestelmällistä eikä millään laitoksella ole kokonaiskuvaa tilanteesta.

LO:n työympäristöasiantuntija Sten Gellerstedt toteaa ruotsalaisten olevan nykyisin pitkälti riippuvaisia muiden Pohjoismaiden työympäristötutkimuksesta. Sen vuoksi hän onkin huolissaan Suomen Työterveyslaitoksen leikkauksista.

– Pitäkää kiinni Työterveyslaitoksestanne! Siellä on monia eteviä tutkijoita.

Työuria on vaikea pidentää ilman tutkimusta. Eläkeikä on Ruotsissa 65 vuotta, mutta LO:n aloilla väki joutuu jättäytymään työelämästä keskimäärin 61-vuotiaana.

– Erot kasvavat kaiken aikaa. Ylempien toimihenkilöiden terveys paranee, mutta raskainta työtä tekevien – usein heikosti koulutettujen naisten – terveys heikkenee, mikä on uutta Ruotsissa. Aikaisemmin kaikkien ryhmien terveydentila parani, Sten Gellerstedt kertoo.

Vähemmän ja lyhyempiä tarkastuksia

Myös valvontaviranomainen eli Työympäristövirasto on joutunut tekemään merkittäviä leikkauksia, ja muun muassa tarkastajien määrää on vähennetty. Vuonna 2006 heitä oli 360, nyt enää 230. Kutakin tarkastajaa kohti on nyt 17 000 työntekijää, mikä on kaukana Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksesta, jonka mukaan yhtä tarkastajaa kohti tulisi olla 10 000 työntekijää.

– Tämä on suorastaan naurettavaa. Tarkastajilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta selviytyä tehtävästä. Tarkastuksia tehdään entistä harvemmin ja ne ovat entistä lyhyempiä, Torbjörn Johansson toteaa.

LO teki sen vuoksi viime vuonna Ruotsin hallituksesta ilmoituksen YK:n alaiselle työjärjestö ILO:lle.

Torbjörn Johansson tähdentää, että työpaikkaselkkausten riski kasvaa, kun tarkastajat ehtivät paneutua ainoastaan kaikkein vakavimpiin tapauksiin. Työsuojeluvaltuutettujen on sen vuoksi turvauduttava yhä useammin oikeuteensa keskeyttää vaarallinen työ.

– Tarkastusten karsiminen kuormittaa valtavasti työsuojeluvaltuutettujamme. He raatavat kuin juhdat. On pelkästään heidän ansiotaan, ettei työtapaturmien ja kuolemien määrä ole kasvanut enempää. Korttitalo romahtaa sinä päivänä, kun he eivät enää jaksa, Torbjörn Johansson sanoo.

Työpaikoilla ilmapiiri kiristynyt

LO-liitoissa on noin 66 000 työsuojeluvaltuutettua, eli kutakuinkin saman verran kuin kymmenen vuotta sitten. Rankkaan tehtävään löytyy siis yhä rohkeita ihmisiä.

– Työsuojeluvaltuutetut eivät kuitenkaan jaksa tai halua jatkaa, jos työpaikalla jatkuvasti nahistellaan tai jos tehtävän takia voi saada potkut.

Työsuojeluvaltuutetuilla on erityisen vahva työsuhdeturva, mutta liian innokas paneutuminen työympäristökysymyksiin saattaa silti johtaa irtisanomiseen.

Torbjörn Johanssonin mukaan työpaikkojen ilmapiiri on kiristynyt.

– Työsuojeluvaltuutetuista kinastellaan nykyään vähän väliä, mikä on uutta. Joskus työnantajat häiritsevät työsuojeluvaltuutettujen työtä salaamalla heiltä tietoa tai kieltämällä heitä osallistumasta koulutukseen.

Lisäksi koulutuksen laatu kärsii, kun esimerkiksi työsuojelutarkastajia ja tutkijoita on yhä vaikeampi saada luennoitsijoiksi.

– On kuitenkin ilahduttavaa, että työsuojeluvaltuutettujen määrä on kasvanut kiinteistötyöntekijäin Fastighets-liitossa, johon kuuluvat muun muassa siivoojat. Tämä osoittaa, että liiton tuella ihmiset uskaltavat ryhtyä työsuojeluvaltuutetuksi, Sten Gellerstedt sanoo.

Tapaturmien määrä kasvaa

Työtapaturmien määrä ei ole vielä kasvanut merkittävästi, mutta pientä kasvua on ollut jo neljänä peräkkäisenä vuotena.

– Uskon sen johtuvan siitä, että työsuojeluvaltuutetut on kerta kaikkiaan ajettu loppuun. Samaan aikaan työpahoinvointi yleistyy. Yhä useammat työntekijät sanovat olevansa uupuneita työviikon jälkeen, Torbjörn Johansson kertoo.

Työstä aiheutuvien kuolemien määrä on virallisen tilaston mukaan vähentynyt, mutta Torbjörn Johansson sanoo, että tilastoa on kaunisteltu. Siinä ei nimittäin oteta huomioon Ruotsiin työhön tulevia ulkomaalaisia.

– Tilaston mukaan viime vuonna kuoli 33 ruotsalaista, ja se on parannusta edellisvuoteen verrattuna. Mutta heidän lisäkseen kuoli myös yksitoista ulkomaalaista – joita ei näy tilastossa.

Neljäsosa työssä kuolleista on siis ulkomaalaisia, mikä merkitsee sitä, että ulkomaalaiset ovat vahvasti yliedustettuina.

– Vaikuttaa siltä, että ulkomaalaiset tekevän kaikkein vaarallisinta työtä.

Leikkausten tautalla politiikka

Porvaripuolueet olivat Ruotsissa vallan kahvassa kahdeksan vuotta. Torbjörn Johansson LO:sta sanoo, etteivät leikkaukset johdu pelkästään taloudellisista syistä vaan taustalla on myös politiikkaa. Samaan aikaan kun muun muassa työsuojelun resursseja karsittiin, hallitus toteutti mittavia veronalennuksia.

LO panee toivonsa siihen, että valta vaihtui syyskuun eduskuntavaaleissa. Viime vuosina romutettu työsuojelutoiminta pitäisi rakentaa uudelleen.

Kolme ammatillista keskusjärjestöä ja työnantajapuoli ovat yhdessä ehdottaneet, että valtio perustaisi työympäristötieteen keskuksen.

– Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että tarvitaan keskus, jonne keskitetään tieto ja osaaminen. On tärkeää selvittää esimerkiksi rasitusvammojen syyt. Nyt se on työterveyshuollon vastuulla, mutta siellä keskitytään vain omaan työpaikkaan, ei kokonaisuuteen.

Porvarihallitus viittasi ehdotukselle kintaalla.

Jonny Smeds