Ruotsin LO tutki suuryritysten omistusta
Ruotsin suurin ammatillinen keskusjärjestö LO on julkaissut sadan suurimman pörssiyhtiön omistusta koskevan 43-sivuisen selvityksen (www.lo.se/pdf/ansiktslost.PDF). Sen mukaan ulkomaisten institutionaalisten sijoitus omistusosuus on noussut yli 27 prosenttiin. Yhtiöiden hallintoelimissä niiden osuus on kuitenkin sitä vähäisempi. Viime vuonna yhteenlaskettu ulkomainen omistusosuus nousi 39 prosenttiin, mutta vuoden 2001 alkupuoliskolla se laski 36 prosenttiin.
Ruotsalaiset institutionaaliset sijoittajat omistavat sadan suurimman pörssiyhtiön osakepääomasta runsaat 25 prosenttia, pankit 14 prosenttia ja palkansaajarahastot 13 prosenttia.
Selvityksen kohteena olevien yritysten osakkeiden arvo oli kesäkuun lopussa 2,5 miljardia kruunua (1,6 miljardia markkaa) ja niiden palveluksessa oli lähes 1,1 miljoonaa työntekijää.
Tutkimuksen tekijät päättelevät, että mahtisukujen valta on säilynyt pörssiyhtiöissä suurena. Yli puolessa niistä suurin yksittäinen omistaja on perhe tai suku, jotka useissa tapauksissa ovat määräävässä asemassa.
Suurimpia omistajasukuja ovat Wallenbergit (Electrolux, SKF, Saab Atlas Copco, Investor), Stefan Perssonin perhe (Hennes & Mauritz) ja Stenbeckit (Korsnäs, Sandvik). Niitä seuraavat sveitsiläinen Martin Ebner (Investorin toiseksi suurin omistaja), Sten A.Olssonin yhteisö (Stena Line, Concordia Maritime) ja Lundbergit (Lundbergs, Holmen, Hufvudstaden, Cardo).
Kärkikymmenikköön sijoittuvat myös Bonnierit (mediayhtiöt), Kampradin perhe (IKEA), Douglasin perhe (Securitas, Säki) ja Johnsonin suku (Axfood, NCC). Yhdentenätoista on toiseksi suurin ulkomainen omistaja, Saudi-Arabian kansalainen Mohammed Al-Amoudi (Preem).
Yhtiöissä, joissa Wallenbergit ovat suurimpia omistajia, työskentelee 201 000 henkilöä. Vuonna 1985 luku oli 276 000. Niiden lisäksi Wallenbergien vahvassa vaikutuspiirissä olevien yhtiöiden henkilökunta kasvoi vuosina 1985-2001 noin 102 000:sta 364 000:een.
LO:n teettämässä selvityksessä pohditaan monipuolisesti omistusrakenteen vaikutusta Ruotsin liike-elämän ja koko talouden tulevaisuuden näkymiin. Yksiselitteisiä johtopäätöksiä tutkijat eivät tee, vaan aineiston tehtävänä on luoda tiedollista perustaa keskustelulle ja LO:n linjanvedoille.
