Robotisaatio haastaa koulutuksen
Automaatio, digitalisoituminen, rabotisaatio, tekoäly. Nämä kaikki ovat muuttaneet ja muuttavat yhä nopeammin suomalaista työelämää.
Automaatio on jo vanha juttu. Älykkäämpiä tai vähemmän älykkäitä robotteja on monilla työpaikoilla. Digibarometri kertoi taannoin, että Suomella ovat maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta. Silmiinpistävää kuitenkin on, että digitaalisuuden käytössä Suomi repsahtaa kauaksi kärjestä.
Meillä on mielikuva edelläkävijä-Suomesta, mutta todellisuudessa hyödynnämme uutta teknologiaa varsin hitaasti. Onko hidasteena työpaikkojen menetyksen pelko? Ehkä. Mutta töiden muuttuessa on aina tullut myös uusia työpaikkoja. Toki menetykset koskevat, mutta Suomella ei ole varaa jäädä uusimpien innovaatioiden käytön ulkopuolelle, koska silloin menetämme lopullisesti asemamme modernina teollisuus- ja palvelumaana.
Robotti-teemassa TEMin strategiajohtajan Antti Joensuun mielestä elämme ison muutoksen aikaa ja nyt on aika toimia. Jos emme ole nyt hereillä, jäämme Joensuun mukaan vääjäämättä kehityksen jalkoihin.
SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen toteaa, ettei kannata haikailla vanhaan, vaan vahvistaa osaamista tuleviin työpaikkoihin. Hänen mukaansa ammattiliiton tehtävä ei ole vastustaa työelämän muutosta tai robottien tuloa, vaan luoda jäsenille turvaa muutoksessa.
Työpaikkoja on kadonnut aina ja entisten sijaan on tullut laadukkaampia ja terveellisempiä työpaikkoja. Meneillään olevan rakennemuutoksen Koskinen näkee ennen kaikkea koulutuksellisena haasteena, jossa korostuu aikuiskoulutuksen merkitys.
Hyvä peruskoulu ja ammatillisten valmiuksien hankkiminen eivät riitä työelämän globaalissa muutoksessa. Näyttötutkinnot toimivat oman alan osaamisen kohentamisessa, mutta pitää olla mahdollisuus kouluttautua myös muille aloille, jos oman alan näkymät ovat heikot tai muuten haluaa vaihtaa alaa. Omaehtoiseen alan vaihtamiseen tähtäävä koulutus pitäisikin tehdä helpommaksi.
Aino Pietarinen