Rautatieläisjärjestöt vastustavat kiskoliikenteen pilkkomista
Pakkokilpailuttaminen vaarantaa rautatieliikenteen turvallisuutta ja heikentää palvelun laatua
Rautatieläisjärjestöt vastustavat yhteisessä kannanotossaan ministeri Olli-Pekka Heinoselle tänään jätettyä esitystä pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen pilkkomisesta. Järjestöjen (Rautatieläisten Liitto, Veturimiesten liitto, Rautatievirkamiesliitto ja VR Teknilliset) mukaan rautatieliikenteen pilkkominen tuhoaisi nykyisen synergiaedun, heikentäisi palvelutason laatua, lisäisi liikenteen häiriöitä ja uhkaisi henkilöstön asemaa.
Esityksen antoi liikenne- ja viestintäministeriön asettama lähiliikennetyöryhmä. Työryhmä on selvittänyt, miten lähiliikenteen kilpailun avaaminen onnistuisi pääkaupunkiseudulla.
Lähiliikennetyöryhmä päätyi esittämään kontrolloitua kilpailua, jossa liikennepalvelujen ostaja valitsee mm. kilpailutettavat yhtiöt ja reitit. Helsingin lähiliikenteessä kilpailu jaettaisiin kahteen vaiheeseen eli kilpailupakettiin. Ensimmäinen kilpailupaketti käsittäisi ns. kaupunkiradat. Toisen vaiheen kilpailupaketista työryhmä ei vielä halunnut tehdä tarkkoja ehdotuksia, mutta siihen voisi kuulua ainakin muu Helsingin lähiliikenne tai koko maan taajamajunaliikenne.
Rautatieläisjärjestöjen mukaan nykymuotoinen VR Osakeyhtiön ja YTV:n välinen pääkaupunkiseudun lähiliikenteen toteuttamismalli on laatu- ja turvallisuustasonsa vuoksi käyttökelpoinen myös sen jälkeen, kun nykyinen sopimus päättyy vuonna 2006. Pääkaupunkiseudun henkilöliikenteen kilpailuttamisella ei ole mitään toiminnallisia, taloudellisia tai ympäristö- ja liikennepoliittisia hyötyjä. Järjestöjen mukaan kilpailun avaamisen tavoitteena on pyrkimys kustannusten alentamiseen henkilöstöetuja leikkaamalla. Henkilöstön asema ei voi eikä saa olla kilpailuttamisen kauppaväline, toteavat rautatieläisjärjestöt kannanotossaan.
Kiskoliikenteessä on huomioitava kansalliset erityisolosuhteet
Kilpailu kansainvälisessä tavaraliikenteessä avataan EU-maissa vuonna 2003, mutta muuten kilpailun avaaminen kiskoliikenteessä on edelleen kiistanalaista. EU:n komissio on kuitenkin valmistellut joukkoliikenteen kilpailuttamista koskevaa asetusluonnosta, joka koskisi myös yhteiskunnan tukemaa rautateiden henkilöliikennettä. EU:n jäsenmaat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä rautateiden harjoittaman joukkoliikenteen pakkokilpailuttamisesta. Myös Suomen eduskunta ja hallitus ovat suhtautuneet asetusluonnokseen kielteisesti.
Rautatieläisjärjestöjen mielestä Suomen on EU:ssa vaadittava, että mahdollisessa kilpailun avaamisessa huomioidaan kansalliset erityisolosuhteet. Suomen olisi otettava oppia huonoista kokemuksista ja virheistä, joita rautatieliikenteen pakkokilpailuttamisessa on saatu EU:ssa ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Britanniassa palvelutaso ja turvallisuus ovat selvästi heikentyneet kilpailun avaamisen ja rautateiden yksityistämisen johdosta.
Mikäli EU:n asetus tulee Suomea velvoittavaksi lainsäädännöksi, on vaikutukset selvitettävä laajamittaisesti yhteistyössä myös rautatieläisjärjestöjen kanssa.
Rautatieläisjärjestöjen yhteinen kannanotto kokonaisuudessaan