Ratkaisun avaimet: Kuka pitää alustataloudessa työtä tekevien puolia?

Ongelma työntekijän kannalta: Yrittäjän velvoitteet ilman vapauksia

Suurin ongelma työntekijälle on, että alustat kieltävät olevansa heidän työnantajiaan, Riitta Juntunen sanoo.

Koko lainsäädäntö perustuu Suomessa siihen, että työelämässä on kahdenlaisia ihmisiä, työntekijöitä ja yrittäjiä. Alustataloudessa työskentelevät eivät solahda kumpaankaan kategoriaan.

Omasta mielestään alustayritykset kuitenkin tarjoavat vain digitaalisen markkinapaikan, sovelluksen muiden käyttöön.

– Se ei pidä paikkaansa, sillä ne säätelevät sitä, milloin työntekijä tekee työtä ja paljonko hän voi siitä veloittaa sekä maksavat tämän palkan. Käytännössä alustoilla on työntekijöitä, vaikka näitä kutsuttaisiin partnereiksi tai kumppaneiksi.

Miten työ sitten eroaa freelancerin työstä? Juntusen mielestä eron voi määritellä niin, että perinteiset freelancerit määrittelevät itse hintatasonsa ja valitsevat tekemänsä työt. Alustataloudessa moni työntekijä ei edes hahmota itse olevansa yrittäjä.

– Saatu palkka kuulostaa todellista suuremmalta, kun siitä ei ole maksettu ennakonpidätyksiä eikä eläkemaksuja, työntekijä ei kuulu YEL:iin, eikä ole huomioitu, että työvälineetkin pitää maksaa itse, Juntunen huomauttaa.

Yhteiskunnalle se tarkoittaa, että verovaroja jää keräämättä ja eläkkeitä säästämättä. Siksi tulevaisuudessa alustatalouden työntekijöistä saattaa kertya iso köyhien eläkeläisten joukko, Juntunen pelkää.

Mitä alustatalouden työntekijältä puuttuu? Työntekijällä ei ole palkallista vuosilomaa, sairausajan palkkaa, työterveyshuoltoa, esimiehen tukea tai mahdollisuuksia koulutukseen, kuten työsuhteissa olevilla.

Toisaalta alustatalouden yritys saattaa valvoa työntekijää datalla, informaatio on yksisuuntaista, eikä varsinaista esimiestyötä ole. Kun asiakkaita ei ole, ei ole palkkaakaan. Alustatyö yhdistää usein työntekijyyden ja yrittäjyyden huonot puolet ilman niiden etuja.

Ongelma työnantajan kannalta: Velvoitteensa hoitavat yritykset kärsivät

Alustat eivät halua olla työnantajia, koska kokevat olevansa vain myyjän ja ostajan välillä olevia palveluita, teknologiafirmoja, joiden varsinaisia työntekijöitä ovat vaan itse alustan ja sen brändin parissa työskentelevät.

– Jos ne maksaisivat työntekijöidensä ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksut, työntekijöiden saaminen olisi vaikeampaa, koska työntekijälle käteen jäävän palkan pienuus tulisi selvemmin esiin. Asiakkaalle taas palvelu tulisi selvästi kalliimmaksi, Riitta Juntunen sanoo.

Muiden saman alan yritysten ongelma taas on, että alustatalouden yritykset saavat ansiotonta kilpailuetua, jos ne eivät hoida velvoitteitaan, kuten muut työnantajat.

Ratkaisun avaimet: Työnantaja on työnantaja

Onko ratkaisu sitten se, että alustatalouden yritykset kielletään ja niiden työntekijät joutuvat kokonaan työttömiksi?

Ei ole, sanoo Riitta Juntunen.

– Meidän tavoitteemme ei ole kieltää kaikkea, vaan saada nämä yritykset hoitamaan asiansa kuntoon.

Ratkaisun pitää löytyä lainsäädännön, ei pelkän valistuksen kautta, Juntunen sanoo.

– Esimerkiksi Uber on todettu monessa maassa työnantajaksi, koska toimii kuten työnantaja. Joissain maissa on esitetty toiveita kolmannen kategorian luomisesta yrittäjän ja työntekijän välimaastoon, Juntunen kertoo.

Pohjoismaissa kaikki on kuitenkin rakennettu näiden kahden nykyisen kategorian varaan, ja kolmannen kategorian luominen tarkoittaisi melkoista myllerrystä lainsäädännössä.

Tehdään edes tämä: Yhdistelmävakuutus antaisi joustoa

Mikä olisi yksi sellainen asia, joka alustatalouden työntekijöiden eteen voitaisiin tehdä jo tänään? Yksi edistysaskel alustatalouden työntekijöiden kannalta voisi olla itsensä työllistäjien työttömyysturvan parantaminen, Juntunen sanoo.

Työttömyysturva määräytyy tällä hetkellä vain joko palkan tai yrittäjätulon mukaan. Jos ihmisellä on yhtä aikaa molempia tuloja, niistä toisia ei oteta huomioon, kun päivärahan määrää lasketaan. Niin kutsuttu yhdistelmävakuutus poistaisi ongelman, sillä siinä otettaisiin huomioon molemmat tulot.

– Uudistus vastaisi uudenlaisten työnteon muotojen luomiin tarpeisiin, Juntunen pohtii.

Tärkeintä hänestä on, että ongelmaa aletaan kokonaisuutena ratkoa.

– Emme voi odottaa, että huonoon asemaan joutuvia ihmisiä on suuri joukko. Nyt on ratkaisujen aika, ennen kuin eriarvoisuus todella kasvaa. Kansainvälisesti todettu asia on, että huonot työehdot tarttuvat ja valuvat.

Veera Luoma-aho